Tämän naisen tapasin, kun tutustuin E-kontakti treffipalveluun. En ollut mitenkään suuremmin hakemassa seuraa, mutta jotenkin vaan ajauduimme pitkähköön sähköpostien vaihtoon joka johti siihen, että sovimme treffit jouluviikkoa edeltävälle viikolle. Tapasin tämän naisen hänen ehdottamassaan paikassa. Treffit eivät menneet minun mielestäni erityisen hyvin, sillä en mielestäni saanut tästä naisesta oikein mitään irti. Joulun jälkeen sitten otettiin vahinko takaisin ja käväistiin katsomassa elokuva Musta jää. Elokuvista siirryimme kahvittelemaan paikalliselle huoltoasemalle ja sitten tämä nainen heitti minut takaisin autolleni.
Tässä kirjoittaessani huomaan sen, kuinka vähän minkäänlaisia tuntemuksia tämä nainen minussa aiheutti. Mutta nyt jälkeenpäin voin sanoa, että kaikesta huolimatta hänessä olisi saattanut olla kaikki aika hyvin kohdallaan vaikka syvempään tutustumiseen. Hän oli kuitenkin fiksu ja omasi paljon sydämen sivistystä. Tutustuimme toisiimme varoen ja hitaasta tyyliin välillä yksi askel eteen ja kaksi taaksepäin. Hän oli minua kuusi vuotta vanhempi ja uskoisin etten olisi hänestä saanut pelkää seksikumppania, enkä sitä kyllä varmasti yrittänytkään. Tuolloin en vielä osannut suhtautua kunnolliselta tuntuviin naisiin välinpitämättömästi, niin kuin nykyään. Nykyään en ajattele, että jossakin ihmisessä olisi mitään erityistä, mutta tuolloin ajattelin hänestä näin ja sen huomaa siitä etten ollut silloin erityisen röyhkeä. Mutta en ollut hänestä erityisen kiinnostunutkaan ja sen huomaa helposti nyt, kun yritän muistaa detaljeja tapaamisistamme.
Treffailumme huipentui siihen, kun eräs maanantai-ilta menimme eräälle kodalle paistelemaan makkaraa. Tämä tilanne oli minulle hieman outo, enkä ollut mitenkään tilanteen herrana. Asiaa ei parantanut mitenkään se, että tämä reipas nainen sytytteli nuotioon tulet, pilkkoi kirveellä puut ja oli jotenkin omassa elementissään. Minä taasen olin jotenkin, kuin vieraalla maalla, tuulipuvussani(johon pukeudun kerran kolmessa vuodessa) Aikamme makkaraa paisteltuamme ja tarinoituamme tuumasimme, että olisi aika lähteä kotiin. Jotta tarina olisi jatkunut käsikirjoituksen mukaan, minun kai olisi pitänyt ehdottaa hänelle siirtymistä esim. hänen luokseen. Mutta syystä tai toisesta en sitä tehnyt, liekö syynä työstressi ja edellä mainitun tilanteen yhdistelmä. Lähdimme kumpikin omiin osoitteisiimme ja hän vielä soitti minulle ja kysyi menenkö tosiaan kotiini. Kyllähän minä vinkin ymmärsin, mutta en minä tiedä miksi toimin siinä tilanteessa kuin toimin.
Seuraavana päivänä minua kadutti eilinen ja soitin hänelle ja tiedustelin, voisimmeko mennä yhdessä vaikkapa iltakävelylle jonakin iltana. Hän ei tyrmännyt asiaa, mutta ei suostunut asiaan hetimmitenkään. Ymmärrän tietenkin hänen reaktionsa, totta kai käytökseni oli vähintäänkin kummallista, mutta toimin syystä tai toisesta kuin toimin. Seuraavana kesänä näin hänet jonkun miehen kainalossa eräänä viikonloppuna ja minua huvitti hänen reaktionsa minuun. Hänen täytyi ilmaista minulle suhteensa tähän mieheen käytöksellään, kietoa kättään hänen ympärilleen yms. ts. hänen käytöksensä ei ollut enää luontevaa minut nähdessään. Sinänsä se oli turhaa, ei hänessä mitään vikaa ollut, kaikki vaan ei mennyt hänen kanssaan nappiin. En minä pitänyt häntä rumana tai vastaavaa, vaikka hän kertoi minulle makkaraa paistellessamme aiemmin talvella olevansa ruma ja lihava. Ei mielestäni ollenkaan, jos se silloin ei tullut esille niin mielestäni hän oli viehättävä pitkissä punaisissa hiuksissaan ja sydämensivistystä ja elämän kokemusta omaava älykäs nainen.
Suurin syy siihen miksi en myöhemmin hänelle ehdotellut mitään treffailuja, saattoi olla siinä että tapasin seuraavassa tarinassa esiintyvän naisen. Tarinamme jatkuu kuitenkin tämän naisen suhteen siten, että noin vuosi ensitreffeistämme menin eräs arki-ilta naapuripitäjän kuppilaan sisälle. Tämä nainen oli töissä tiskin takana ja hämmennykseni sekoitti pasmani niin pahasti, että tilasin vaistomaisesti ison oluen vaikka olin autolla liikkeellä ja tarkoitukseni oli tilata alkoholiton olut. Kerroin tämän hänelle ja häntä nauratti tämä suuresti, no sattuuhan sitä. Tapauksesta kului muutama viikko, kunnes eräänä lauantai iltana hän soitti minulle, hänen asiansa oli jokseenkin merkityksetön, mutta seuraavat lauseemme jäivät pitkäksi aikaa mieleeni:
-Olen tässä ottanut pari siideriä, mitähän tässä lauantai iltana tekisi, mitä itse aiot tehdä tänään?
-Ajattelin mennä paikalliseen parille kaljalle, hyvää viikonloppua sullekkin!
Kuten voitte kuvitella, nainen loukkaantui tästä varmasti, miksen minä sanonut jotain sellaista, että voinko tulla luoksesi tai jotain? En siis sanonut, vaan torjuin hänet jokseenkin törkeästi. jälkeenpäin ihmettelen lähinnä, miksi tein kuten tein. Nainen oli kaikin puolin mukava ja haluttava, pidin hänestä ihmisenä, mutta käyttäydyin häntä kohtaan töykeästi. En varmaankaan saa koskaan itseltäni vastausta tähän, mutta täytyy ajatella, että tälläkin oli joku tarkoitus. ”Aina ei voi panna, vaikka saisi”
JOHDANTO BLOGIINI
Olessani kuusitoista vuotta vanha, ammattikoulukaverini Letku kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan mies harrastaa seksiä elämänsä aikana keskimäärin viidentoista eri naisen kanssa. Silloin tuo luku kuulosti kovin suurelta ja itse en tietenkään olisi kuvitellut enkä halunnut yltäväni moisiin määriin. Olinhan ollut naisen kanssa vain kerran, enkä voinut mitenkään asiaa ymmärtää, seksi kanssani oli varmasti karmeaa ja silloinkin se kesti valitettavan kauan. Nykyäänkin se kestää kauan, mutta se ei kai ole kuulemma niin hirveää. Tänä päivänä ne maagiset viisitoista naista ovat koettu, enää en suhtaudu naisiin erityisen ihailevasti, vaan kuin mihinkä tahansa karvattomaan eläimeen, joka saattaa vaikka haista pahalle. Edellinen kommentti on suora lainaus Teppo M:n kirjasta 100 naista, joka on toiminut suurena innoittajanani. Tämän blogin kautta käyn läpi sitä muutosta mikä minussa on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana, sitä muutosta joka teki perheenisän rooliin kasvatetusta miehestä henkilön, joka kokee naiset saksan kielen opiskeluun verrattavaksi harrastukseksi.
Edellä mainittua muutosta käyn läpi naisten kautta joihin olen saanut tutustua. Suurimman osan kanssa olen harrastanut seksiä, mutta on joukossa olla muutama, joita en ole onnistunut kellistämään. Tämä kirjoitus toimii esipuheena ja johdantona blogiini. Tavoitteenani on kirjoitta kerran kuukaudessa yhdestä naisesta pieni tarina, olen ajatellut otsikoida tarinat naisten etunimen mukaan ja laittaa ne oikeaan aikajärjestykseen. Kirjoitan myös teemaan liittyvistä herkullisista aiheista, vaikkeivät ne sisältäisikään ensimmäistäkään seksikumppanikokelasta. Mainitsematta jätän ne naiset, joita en enää hädin tuskin muista ja taasen ne harvat, joita arvostan yleensä ystävänä/kaverina, heitä ei ole valitettavasti montaakaan. Tarinoissa vilahtaa myös ystäviäni/kavereitani ja heidän henkilöllisyyden salaamiseksi käytän heistä ainoastaan lempinimiä. Tässä vaiheessa annan nöyrimmät kiitokset ystävilleni, jotka ovat joutuneet kuuntelemaan tarinoitani, vaikkeivät aina olisi halunneetkaan. Kirjoituksissani esiintyviä naisia taas kiitän siitä, että ovat antaneet aihetta näille kirjoituksille.
Muutama maininta ja varoitus, ennen kuin ryhdyt lukemaan blogia. Geijon blogi sisältää rajuja tosiasioita elämästä ja etenkin miehen ja naisen välisestä seksisuhteesta. Mikäli omaat mahdollisesti huonon huumorintajun tai koet tietyt uskonnolliset parisuhdearvot tärkeiksi, en suosittele, että luet blogia tämän pidemmälle. Negatiivistäkin palautetta on mukava saada, etenkin rakentavaa sellaista, mutta sekin mielellään tulisi osoittaa facebookin lukijasivuille tai suoraa sähköpostiini. Mikäli löydät tuttavasi tai ehkä peräti itsesi blogista, muistutan, että ”blogitekstien hahmot rinnastetaan fiktiivisiin henkilöihin ja tarinat vain perustuvat tositapahtumiin.” Kirjoittaja on myös tietoinen mistä suomessa saa kirjoittaa ja vastaa siitä että kirjoitukset eivät ole lainvastaisia, kuten edellä kerroin minulle ei siis ole järkevää lähettää oikeustoimilla uhkailuviestejä, sillä ne todennäköisesti eivät ole aiheellisia.
Blogin päähenkilönä on Geijo, joka käsittelee naiskokemuksiaan menneitä muistellen. Geijo on tavannut naisia internetin avulla, työkuvioista, baareista ja jopa kirkonpiireistä. Geijon blogi on siis tarina siitä, kun nuori mies huomasi, että naiset ovat kuin lainakirjoja tai taukopaikkoja pitkällä matkalla, eivätkä kivillä kuormattuja selkäreppuja, joita kannetaan aina selässä.
Tervetuloa Geijon blogin matkaan!
Edellä mainittua muutosta käyn läpi naisten kautta joihin olen saanut tutustua. Suurimman osan kanssa olen harrastanut seksiä, mutta on joukossa olla muutama, joita en ole onnistunut kellistämään. Tämä kirjoitus toimii esipuheena ja johdantona blogiini. Tavoitteenani on kirjoitta kerran kuukaudessa yhdestä naisesta pieni tarina, olen ajatellut otsikoida tarinat naisten etunimen mukaan ja laittaa ne oikeaan aikajärjestykseen. Kirjoitan myös teemaan liittyvistä herkullisista aiheista, vaikkeivät ne sisältäisikään ensimmäistäkään seksikumppanikokelasta. Mainitsematta jätän ne naiset, joita en enää hädin tuskin muista ja taasen ne harvat, joita arvostan yleensä ystävänä/kaverina, heitä ei ole valitettavasti montaakaan. Tarinoissa vilahtaa myös ystäviäni/kavereitani ja heidän henkilöllisyyden salaamiseksi käytän heistä ainoastaan lempinimiä. Tässä vaiheessa annan nöyrimmät kiitokset ystävilleni, jotka ovat joutuneet kuuntelemaan tarinoitani, vaikkeivät aina olisi halunneetkaan. Kirjoituksissani esiintyviä naisia taas kiitän siitä, että ovat antaneet aihetta näille kirjoituksille.
Muutama maininta ja varoitus, ennen kuin ryhdyt lukemaan blogia. Geijon blogi sisältää rajuja tosiasioita elämästä ja etenkin miehen ja naisen välisestä seksisuhteesta. Mikäli omaat mahdollisesti huonon huumorintajun tai koet tietyt uskonnolliset parisuhdearvot tärkeiksi, en suosittele, että luet blogia tämän pidemmälle. Negatiivistäkin palautetta on mukava saada, etenkin rakentavaa sellaista, mutta sekin mielellään tulisi osoittaa facebookin lukijasivuille tai suoraa sähköpostiini. Mikäli löydät tuttavasi tai ehkä peräti itsesi blogista, muistutan, että ”blogitekstien hahmot rinnastetaan fiktiivisiin henkilöihin ja tarinat vain perustuvat tositapahtumiin.” Kirjoittaja on myös tietoinen mistä suomessa saa kirjoittaa ja vastaa siitä että kirjoitukset eivät ole lainvastaisia, kuten edellä kerroin minulle ei siis ole järkevää lähettää oikeustoimilla uhkailuviestejä, sillä ne todennäköisesti eivät ole aiheellisia.
Blogin päähenkilönä on Geijo, joka käsittelee naiskokemuksiaan menneitä muistellen. Geijo on tavannut naisia internetin avulla, työkuvioista, baareista ja jopa kirkonpiireistä. Geijon blogi on siis tarina siitä, kun nuori mies huomasi, että naiset ovat kuin lainakirjoja tai taukopaikkoja pitkällä matkalla, eivätkä kivillä kuormattuja selkäreppuja, joita kannetaan aina selässä.
Tervetuloa Geijon blogin matkaan!
