Eräs syksyinen keskiviikkoilta päätin lähteä etsimään piparia naapurikaupungin baareista. Hiljaisen keskiviikkoillan osaltani pelasti se, että paikallisen yöhuoltamon henkilökunta oli lähtenyt juhlimaan baariin. Olin pannut seurueen merkille ja huomioni kiinnittyi seurueen äänekkäämpään naiseen, joka vaikutti laumansa alfanaaraalta. Kulutin aikaani pokeriautomaatin kanssa, kunnes tämä nainen tuli viereeni ja kysyi: -Onko hyvä peli?
-Voisithan toki tulla minulle onnettareksi..?
-Voisin tietenkin tulla takapiruksi, hän vastasi minulle.
Juttelimme hetken ja poistuin seurueen perässä tyhjenevästä baarista seuraavaan paikkaan. Yökerhon puolella heittäydyin hänen seuraansa uudestaan ja vaikka seurueessa oli tusina muutakin naista, osasin sinä iltana pitää jotenkin tilanteen hallinnassa. Heitin puolivahingossa muillekin porukan naisille pisteliäitä kommentteja, mutten tullut silti lynkatuksi. Jossain vaiheessa iltaa tämä nainen istui puoliksi sylissäni ja alkoi puhua jotain politiikasta, keskeytin hänen puheensa sanomalla, että tehdään jotain mielenkiintoisempaa, suudellaan ja niin sitten tehtiin. Naisen kotona olivat hänen kaksi lastaan, joten luonnollisestikaan emme voineet mennä sinne. Samasta syystä hän ei voinut lähteä minunkaan luokseni, joten tyydyimme vaihtamaan puhelinnumeroita. Juhliva naisporukka alkoi hankkiutua suurimmalta osaltaan koteihinsa ja minäkin lähdin ajelemaan kotiini.
Aikaa kului seuraavaan maanantai-iltaan saakka, lähes päivittäin soitellen. Puhuimme mielellämme puhelimessa iltaisin, sillä kumpikin ajoi usein samaan aikaan autolla. Seuraavana maanantai-iltana nainen tuli luokseni kylään. Sohvalla kyhnyttäessämme yritin hapuilla käynnistysnappia, mutta homma tyssäsi aina siihen, että käteni siirrettiin sivuun. Jossain vaiheessa hän totesi, että hänen täytyy lähteä. Hän lähti ja minä lähdin vitutuksen saattelemana palmun alle oluelle, käteenvetojoukkueen kortti täytyi leimata.
Seuraavana päivänä puhelimeeni tuli viesti, jossa oli: anteeksi, minulla oli menkat enkä kehdannut sitä kertoa sinulle. Vastasin muistaaksi: voi sua pientä, eihän sun nyt tarvi anteeksi pyydellä mitään, kiva kun kävit. Silloin vähän huvitti, mutta en antanut sen haitata, tuumasin, ettei luovuteta vielä. Perjantai-iltana hän tuli sitten käymään, hän oli edellispäivänä puhelimessa käytännössä luvannut, että silloin pannaan. Ajattelin, että mahtaakohan se mennä niin. Saavuttuaan ulko-ovelleni menin kohteliaasti avaamaan ovea ja asunnossani autoin takin hänen yltään. Eihän siinä varmaan mennyt vartiakaan, kun olin jo vetämässä pikkuhousuja hänen Stay-up sukilla verhottuja jalkoja pitkin alas, sanojensa mittainen nainen.
Kun olin saanut vähän lämmiteltyä tätä sangen äänekästä rouvaa, siirryin suoraan toimintaan, siinä vaiheessa ajattelin jo hieman naapureitakin. Seuraavana minua alkoi hirvittää, hänen ärsyttävä tapansa huutaa etunimeäni, kohta naapurit paikallistaisivat metelin lähteenkin. Viimeinen silaus hommalle oli, kun hän vaati, että takaapäin. Yritin ottaa hyvän otteen ei niin kovin kiinteästä lantiosta ja sen jälkeen mietin jo kaksi kertaa, että täytyykö lopettaa metelin takia. Tämä oli silloin kuitenkin tähän menneistä paras takaapäin panoni, joten en viitsinyt keskenkään lopettaa. Ratkaisin ongelman niin hurjalla tahdilla, ettei hän pystynyt enää mainitsemaan etunimeäni huohotuksen ja ulinan lomasta. Viimein kun minulta loppui kunto, siirtyi nainen parvekkeelleni tupakalle. Puimme vaatteet päällemme ja hän kyyti minut baarin iltakaljalle ja meni omaan kotiinsa.
Seuraava tapaamisemme ajoittui muistaakseni seuraavalle viikonlopulle. Hän oli juhlimassa jonkun ystävänsä synttäreitä ja minun tuli hakea hänet juhlapaikalta pois. Saapuessamme asunnolleni, kohtasimme pihalla koiraa ulkoiluttavan tuttavani Rouva S:n. Vaihdoimme kohteliaasti tervehdykset ja kiinnitin huomioni hänen kasvoillaan olleeseen: -mitähän tämäkin tarkoittaa, ilmeeseen. Seuraavalla kerralla kuin tapasin Rouva S:n miehen Herra M:n, kysyin häneltä, mitä hänen siippa oli kommentoinut naisseuralaisestani. Hän oli kuulemma ihmetellyt, mitä tein siihen aikaan yöstä vanhemman naisen kanssa pihalla. Seuraavan kerran Rouva S:n nähdessäni kommentoin asiaa hänelle ja hän vastasi vilpittömästi: -mä luulin, että se oli sun äitisi.
Tyydytin seuralaiseni tarpeet sinä iltana ja lähdin kyytimään aamuyöllä häntä kotiinsa, sillä hän halusi olla aamulla kotona. Ehdotin hänelle, että kävisimme syömässä jossain, mutta hänen matkaeväänä nauttimansa viinipullo teki tehtävänsä ja minun täytyi saattaa hänet kotiovelle asti. Tämä jäi meidän viimeiseksi tapaamiseksemme, kyllähän me soiteltiin paljonkin vielä, mutta ei vaan jotenkin sitten enää kiinnostanut. Tämä nainen alkoi vaatia kaikkea muuta ja minä halusin vain sitä yhtä.
JOHDANTO BLOGIINI
Olessani kuusitoista vuotta vanha, ammattikoulukaverini Letku kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan mies harrastaa seksiä elämänsä aikana keskimäärin viidentoista eri naisen kanssa. Silloin tuo luku kuulosti kovin suurelta ja itse en tietenkään olisi kuvitellut enkä halunnut yltäväni moisiin määriin. Olinhan ollut naisen kanssa vain kerran, enkä voinut mitenkään asiaa ymmärtää, seksi kanssani oli varmasti karmeaa ja silloinkin se kesti valitettavan kauan. Nykyäänkin se kestää kauan, mutta se ei kai ole kuulemma niin hirveää. Tänä päivänä ne maagiset viisitoista naista ovat koettu, enää en suhtaudu naisiin erityisen ihailevasti, vaan kuin mihinkä tahansa karvattomaan eläimeen, joka saattaa vaikka haista pahalle. Edellinen kommentti on suora lainaus Teppo M:n kirjasta 100 naista, joka on toiminut suurena innoittajanani. Tämän blogin kautta käyn läpi sitä muutosta mikä minussa on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana, sitä muutosta joka teki perheenisän rooliin kasvatetusta miehestä henkilön, joka kokee naiset saksan kielen opiskeluun verrattavaksi harrastukseksi.
Edellä mainittua muutosta käyn läpi naisten kautta joihin olen saanut tutustua. Suurimman osan kanssa olen harrastanut seksiä, mutta on joukossa olla muutama, joita en ole onnistunut kellistämään. Tämä kirjoitus toimii esipuheena ja johdantona blogiini. Tavoitteenani on kirjoitta kerran kuukaudessa yhdestä naisesta pieni tarina, olen ajatellut otsikoida tarinat naisten etunimen mukaan ja laittaa ne oikeaan aikajärjestykseen. Kirjoitan myös teemaan liittyvistä herkullisista aiheista, vaikkeivät ne sisältäisikään ensimmäistäkään seksikumppanikokelasta. Mainitsematta jätän ne naiset, joita en enää hädin tuskin muista ja taasen ne harvat, joita arvostan yleensä ystävänä/kaverina, heitä ei ole valitettavasti montaakaan. Tarinoissa vilahtaa myös ystäviäni/kavereitani ja heidän henkilöllisyyden salaamiseksi käytän heistä ainoastaan lempinimiä. Tässä vaiheessa annan nöyrimmät kiitokset ystävilleni, jotka ovat joutuneet kuuntelemaan tarinoitani, vaikkeivät aina olisi halunneetkaan. Kirjoituksissani esiintyviä naisia taas kiitän siitä, että ovat antaneet aihetta näille kirjoituksille.
Muutama maininta ja varoitus, ennen kuin ryhdyt lukemaan blogia. Geijon blogi sisältää rajuja tosiasioita elämästä ja etenkin miehen ja naisen välisestä seksisuhteesta. Mikäli omaat mahdollisesti huonon huumorintajun tai koet tietyt uskonnolliset parisuhdearvot tärkeiksi, en suosittele, että luet blogia tämän pidemmälle. Negatiivistäkin palautetta on mukava saada, etenkin rakentavaa sellaista, mutta sekin mielellään tulisi osoittaa facebookin lukijasivuille tai suoraa sähköpostiini. Mikäli löydät tuttavasi tai ehkä peräti itsesi blogista, muistutan, että ”blogitekstien hahmot rinnastetaan fiktiivisiin henkilöihin ja tarinat vain perustuvat tositapahtumiin.” Kirjoittaja on myös tietoinen mistä suomessa saa kirjoittaa ja vastaa siitä että kirjoitukset eivät ole lainvastaisia, kuten edellä kerroin minulle ei siis ole järkevää lähettää oikeustoimilla uhkailuviestejä, sillä ne todennäköisesti eivät ole aiheellisia.
Blogin päähenkilönä on Geijo, joka käsittelee naiskokemuksiaan menneitä muistellen. Geijo on tavannut naisia internetin avulla, työkuvioista, baareista ja jopa kirkonpiireistä. Geijon blogi on siis tarina siitä, kun nuori mies huomasi, että naiset ovat kuin lainakirjoja tai taukopaikkoja pitkällä matkalla, eivätkä kivillä kuormattuja selkäreppuja, joita kannetaan aina selässä.
Tervetuloa Geijon blogin matkaan!
Edellä mainittua muutosta käyn läpi naisten kautta joihin olen saanut tutustua. Suurimman osan kanssa olen harrastanut seksiä, mutta on joukossa olla muutama, joita en ole onnistunut kellistämään. Tämä kirjoitus toimii esipuheena ja johdantona blogiini. Tavoitteenani on kirjoitta kerran kuukaudessa yhdestä naisesta pieni tarina, olen ajatellut otsikoida tarinat naisten etunimen mukaan ja laittaa ne oikeaan aikajärjestykseen. Kirjoitan myös teemaan liittyvistä herkullisista aiheista, vaikkeivät ne sisältäisikään ensimmäistäkään seksikumppanikokelasta. Mainitsematta jätän ne naiset, joita en enää hädin tuskin muista ja taasen ne harvat, joita arvostan yleensä ystävänä/kaverina, heitä ei ole valitettavasti montaakaan. Tarinoissa vilahtaa myös ystäviäni/kavereitani ja heidän henkilöllisyyden salaamiseksi käytän heistä ainoastaan lempinimiä. Tässä vaiheessa annan nöyrimmät kiitokset ystävilleni, jotka ovat joutuneet kuuntelemaan tarinoitani, vaikkeivät aina olisi halunneetkaan. Kirjoituksissani esiintyviä naisia taas kiitän siitä, että ovat antaneet aihetta näille kirjoituksille.
Muutama maininta ja varoitus, ennen kuin ryhdyt lukemaan blogia. Geijon blogi sisältää rajuja tosiasioita elämästä ja etenkin miehen ja naisen välisestä seksisuhteesta. Mikäli omaat mahdollisesti huonon huumorintajun tai koet tietyt uskonnolliset parisuhdearvot tärkeiksi, en suosittele, että luet blogia tämän pidemmälle. Negatiivistäkin palautetta on mukava saada, etenkin rakentavaa sellaista, mutta sekin mielellään tulisi osoittaa facebookin lukijasivuille tai suoraa sähköpostiini. Mikäli löydät tuttavasi tai ehkä peräti itsesi blogista, muistutan, että ”blogitekstien hahmot rinnastetaan fiktiivisiin henkilöihin ja tarinat vain perustuvat tositapahtumiin.” Kirjoittaja on myös tietoinen mistä suomessa saa kirjoittaa ja vastaa siitä että kirjoitukset eivät ole lainvastaisia, kuten edellä kerroin minulle ei siis ole järkevää lähettää oikeustoimilla uhkailuviestejä, sillä ne todennäköisesti eivät ole aiheellisia.
Blogin päähenkilönä on Geijo, joka käsittelee naiskokemuksiaan menneitä muistellen. Geijo on tavannut naisia internetin avulla, työkuvioista, baareista ja jopa kirkonpiireistä. Geijon blogi on siis tarina siitä, kun nuori mies huomasi, että naiset ovat kuin lainakirjoja tai taukopaikkoja pitkällä matkalla, eivätkä kivillä kuormattuja selkäreppuja, joita kannetaan aina selässä.
Tervetuloa Geijon blogin matkaan!
