Itsenäisyyspäivän alla oli ilta kääntynyt jo aamuyöksi, kun valomerkki oli juuri tulossa paikallisessa yökerhossa, kiinnittyi huomioni kivannäköiseen naiseen, joka nojaili seisomapöytään. Keskustelun kulkua en tarkemmin muista, mutta jotakin puhuttiin iästä, nainen esitteli minulle ajokorttiaan ja siitä selvisi, että 45 vuotta. Olisit voinut valehdella 10 vuotta nuoremmaksi itsesi, kommentoin. Nainen oli reipas ja sanoi, lähdetään. Yritin pysyä humalaisena itsekin, tämän myöskin humalaisen, mutta silti ripeä askeleisen naisen perässä. Emme olleet vielä ehtineet taksitolpalle, kun hän pysähtyi ja päättelin, että nyt tulisi suudella. Suudeltiin ja huomasin, että tämä oli jonkinlainen tarkastus siitä, kuinka valveilla ja kuinka kiinnostunut olin hänestä. Kätevä testi, jonka varmaankin läpäisin, sillä nousimme taksiin yhdessä puolitutun pariskunnan kanssa, jolla oli sama suunta. Saavuimme hänen kerrostaloasuntoonsa, jossa minulle tarjottiin jotain juomista. Muistikuvat ovat tapahtumista aika epäselviä, mutta tämä nainen jäi mieleeni jotenkin määrätietoisena ja mutkattomana. Jossain vaiheessa olimme ilman vaatteita saman peiton alla ja siitä jäikin mieleeni seuraava muistikuva, seksi. Se ei ollut hänen kanssaan ehkä kaikkein parasta mitä olin kokenut, mutta toiseksi tai varmasti ainakin kolmanneksi parasta. Kun hän pyysi minua kääntymään selälleni ja nousi ratsaille, ajattelin todellakin, että mahtaakohan kikkelini repeytyä irti tässä touhussa. No kipeähän se oli sen jälkeen, mutta olisin kyllä voinut touhuilla pidempäänkin, mutta sitten tuli kommentti. Mää en sano tätä sillä, etten haluaisi seksiä, mutta päätä särkee niin helvetisti.
Aamupäivä vieteltiin makoillen ja keskustellen, elämä referoituna, lapsen isä haukkuen yms. yksihuoltajaäidin kanssa käytävää perinteistä keskustelua. Jossain vaiheessa päänsäryn hellitettyä, harrastettiin vielä sitä jo edellä kehuttua, mutta tällä kertaa hivenen rauhallisemmin. Sain positiivisia kehuja itsestäni ja kehaisi hän minua hyväksi löydöksi, todeten, ettei tiennyt tällaisiä miehiä kylästämme löytyvän. Kehut loppuivat toki alkuunsa kun annoin aika selvästi kuulua, etten ole oikein sopiva ihminen minkäänlaisiin parisuhde ja perheviritelmiin. Pyysin kuitenkin lähtiessä puhelinnumeroa ja sainkin sen mieluisasti kirjoitettuna vanhaan kuittiin. Seuraavana iltana päädyin soittamaan hänelle ja puhelun jälkeen olinkin jo matkalla hänen luokseen. Keskusteltiin niitä näitä ja poistuin paikalta hyvissä ajoin, sinä iltana vaatteet pidettiin visusti päällä. Aikaa kului ja seuraava havainto hänestä olikin baarissa jonkun toisen miehen kainalossa, tämänkään kanssa hän ei päätynyt juuri pidemmälle, hivenen nyt kuitenkin.
Miksi en sitten tutustunut häneen tarkemmin, muutama tärkeämpi pointti täytynee mainita. Hänellä oli jälkikasvua, jota minulla ei ole. Ja kun perheenpään tehtävät ovat jaossa, annan paikan kernaasti tosihakijoille, pahaa mieltä ei kannata tarpeettomasti aiheuttaa. Sitten se toisarvoisempi seikka, ikäeroa 18 vuotta, vaikka se ei päällepäin näkynytkään, lienee silläkin osasyynsä asioihin. Kaikesta huolimatta krapulainen aamupäivämme jäi mieleeni todella positiivisena kokemuksena. Sinänsä tuntuu harmilliselta ottaa mukaan hänet tähän blogiin, mutta kun tähän on lähdetty, niin niillä metodeilla mennään, kunnes kuolema tai virkavalta blogin pidon lopettaa.
Otsikossa viittasin suomalaisen naisen hyviin puoliin, mitä sitten oikein tarkoitin? Ulkomaalaiset miehet ihmettelevät, kuinka suomalainen nainen on valmis heittämään vaatteensa päältään, yhden yönkin tuttavuudessa. Tätähän suomen ulkopuolella ei aina tapahdu, kuin rahasta. Tuttavaani Rouva O.ta lainaten: -Ei missään muualla saa irtopillua niin helposti kuin suomessa! Eikö se ole suomalaisen naisen iso plussa?
Aamupäivä vieteltiin makoillen ja keskustellen, elämä referoituna, lapsen isä haukkuen yms. yksihuoltajaäidin kanssa käytävää perinteistä keskustelua. Jossain vaiheessa päänsäryn hellitettyä, harrastettiin vielä sitä jo edellä kehuttua, mutta tällä kertaa hivenen rauhallisemmin. Sain positiivisia kehuja itsestäni ja kehaisi hän minua hyväksi löydöksi, todeten, ettei tiennyt tällaisiä miehiä kylästämme löytyvän. Kehut loppuivat toki alkuunsa kun annoin aika selvästi kuulua, etten ole oikein sopiva ihminen minkäänlaisiin parisuhde ja perheviritelmiin. Pyysin kuitenkin lähtiessä puhelinnumeroa ja sainkin sen mieluisasti kirjoitettuna vanhaan kuittiin. Seuraavana iltana päädyin soittamaan hänelle ja puhelun jälkeen olinkin jo matkalla hänen luokseen. Keskusteltiin niitä näitä ja poistuin paikalta hyvissä ajoin, sinä iltana vaatteet pidettiin visusti päällä. Aikaa kului ja seuraava havainto hänestä olikin baarissa jonkun toisen miehen kainalossa, tämänkään kanssa hän ei päätynyt juuri pidemmälle, hivenen nyt kuitenkin.
Miksi en sitten tutustunut häneen tarkemmin, muutama tärkeämpi pointti täytynee mainita. Hänellä oli jälkikasvua, jota minulla ei ole. Ja kun perheenpään tehtävät ovat jaossa, annan paikan kernaasti tosihakijoille, pahaa mieltä ei kannata tarpeettomasti aiheuttaa. Sitten se toisarvoisempi seikka, ikäeroa 18 vuotta, vaikka se ei päällepäin näkynytkään, lienee silläkin osasyynsä asioihin. Kaikesta huolimatta krapulainen aamupäivämme jäi mieleeni todella positiivisena kokemuksena. Sinänsä tuntuu harmilliselta ottaa mukaan hänet tähän blogiin, mutta kun tähän on lähdetty, niin niillä metodeilla mennään, kunnes kuolema tai virkavalta blogin pidon lopettaa.
Otsikossa viittasin suomalaisen naisen hyviin puoliin, mitä sitten oikein tarkoitin? Ulkomaalaiset miehet ihmettelevät, kuinka suomalainen nainen on valmis heittämään vaatteensa päältään, yhden yönkin tuttavuudessa. Tätähän suomen ulkopuolella ei aina tapahdu, kuin rahasta. Tuttavaani Rouva O.ta lainaten: -Ei missään muualla saa irtopillua niin helposti kuin suomessa! Eikö se ole suomalaisen naisen iso plussa?
