Edellisvuonna jouluaattoiltana ajattelin lähteä katsomaan, löytyisikö kuppilasta minulle jotain joulupaperiin käärittyä kivaa. Jouluaattona ei väkeä ollut juuri liikkeellä ja jouduin leimaamaan käteenveto joukkueen jäsenkortin sinä iltana. Joulupäivänä tilanne näytti jo huomattavasti paremmalta, porukkaa oli liikkeellä enemmän ja huomioni kiinnittyi kivasti hymyilevään, hoikkaan, pitkään naiseen. Menin mainitsemaan hänelle jotain hänen suurien ruskeiden silmien kutsuvuudesta. Muistikuvani tästä vaiheesta olivat jotenkin hataria, mutta ilmeisesti siirryimme tanssilattialle ja sieltä valomerkin jälkeen ulos. Ulkona oli kova pakkanen ja se virkisti aivotoimintaani ja ymmärsin käyttäytyä tahdikkaasti. Haimme grilliltä ruokaa ja kysyin häneltä, syömmekö ruuat minun vai hänen luonaan. Kuulemma minun luonani ja lähdimme kävelemään reippaasti kohti asuntoani pakkaslumen naristessa jalkojen alla. Asunnossani kysyin ensimmäisenä tyylikkäältä seuralaiseltani, lämmitänkö hänen hampurilaisensa? Se ei kuulemma ollut tarpeen, minä sen sijaan halusin hampurilaiseni lämpimänä ja laitoin lämpiämään mikroon. Poikamies asuntoni laajasta juomavalikoimasta tälle daamille kelpasi vesi, baarissakin hän oli juonut kuulemma viimeksi vain jäävettä.
Ruokailtuamme istuimme sohvalle, jossa muistaakseni jo suudeltiinkin, hyvin käynnistyneen lämmittelyn katkaisi kuitenkin kysyvä lausahdus. Oletko sää ihan valmis tähän, hänellä oli kuulemma neljä lasta. Tässä vaiheessa totta kai ajattelin, että mitähän helvetin merkitystä tuollakin tiedolla on tämän asian kanssa, seksiähän tässä vain on tarkoitus harrastaa. Pidin ajatuksen kuitenkin omana tietonani ja löysin molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun tilanteeseen: - Anteeksi, kanssasi on vain niin helppo innostua, mutta enköhän minä saa itseni hillittyä, sanoin. Ulkona oli kova pakkanen ja vanhassa kerrostaloasunnossakaan ei ollut sisällä erityisen lämmin. Lupasin etsiä kaapista lämpöisen paksun peiton hänelle ja nukkua parisängyn toisella puolella vähän ohuemman peiton alla ihan kiltisti.
Valehdella ei saa ja puheet täytyy pitää, sen mukaan toimin silloinkin, asioiden tarkoitusperästä tosin en tehnyt tarkempaa selontekoa, tai enhän minä silloin vielä niitä hänen suhteen miettinytkään. Sammuttelin valoja vähemmäksi, kaivoin kaapista paksumman peiton ja menin itse toiselle puolelle parisängyn puoliskoa nukkumaan, kuten olin luvannut. Seuralaiseni teki vielä vessassa iltatoimiaan ja tultuaan makuuhuoneeseen riisui ja tuli viereeni. Käytännössä saman tien hän tulin kylkeeni kiinni ja ei siinä enää siinä vaiheessa tarvittu sanoja. Kahden aikuisen ihmisen, tai ainakin minun ja aikuinen naisen halut pitivät huolen siitä, ettei sen jälkeen tarvittu toviin sanoja. Kylmä pakkasyö ulkona, hieman viileä asunto, mutta vilu ei sinä yönä tullut meille kummallekaan.
Aamulla oli aika tehdä jäähyväiset siltä erää, joten keskusteltiin tulevasta illasta. Hänen lapsensa olivat kuulemma isällään ja minä olin kuulemma erityisen tervetullut hänen luokseen. Illan tullessa menin hänen luokseen ja minulle tarjottiin muumimukista viiniä. Muumimuki oli ihan OK, mutta se viini oli helvetin pahaa. Ilta kului mukavasti hyvässä seurassa keskustellen, osaan silloin tällöin hakeutua itseäni fiksumpaan seuraan ja tälläkin kerralla ei siitä voi valittaa. Myöhemmin illalla siirryimme yhdessä suihkuun ja sieltä saman peiton alle lämmittelemään.
Lukijat haluavat aina tietää millaista se oli, alussa ajattelin jättää yksityiskohdat kertomatta, mutta koska niistä halutaan kuulla, kerrotaan toki niistäkin. Hoikka, notkea, liikuntaa harrastava nainen, joka on pitänyt vartalostaan huolta, sitten vielä ripaus aitoa himoa ja innostuneisuutta. Voidaan sanoa, että ei seksin tarvitse siitä parantua. Hänen ääneen sanomansa pelkonsa siitä, ettei hän olisi tarpeeksi tiukka, osoittautui myös aiheettomaksi. Sinä yönä minua jäi ainoastaan harmittamaan hänen parisänkynsä, se oli tehty ilmeisesti vain rauhallista nukkumista varten ja pelkäsin kokoajan sen hajoavan.
Aamukahveja keittiössä, talvista maisemaa keittiön ikkunasta, taisi olla seksiä vielä aamukahvin jälkeenkin. Päivällä tämä nainen vihjaisi minulle, että olisi hienoa käydä syömässä eräässä hienossa ruokapaikassa lähistöllä. Minulla alkoi painaa päälle illalla töihin lähtö ja minua hieman huvitti hänen ehdotuksensa. Eikö hänen kaltaisensa hieno nainen nähnyt yhdellä silmäyksellä, etten ollut sellainen mies, jonka kanssa kannattaa lähteä syömään moiseen paikkaan. Selvästikään hän ei pitänyt siitä, että kieltäydyin, mutta tulevaan töihin lähtöön vedoten onnistuin luistamaan tilanteesta.
Seuraavan kerran tapasimme uudenvuoden aattona, hänen kotiinsa oli jo arki palannut lapsineen ja minä pysyin omassa asunnossani, jättäen suosiolla uudenvuoden juhlinnan innokkaimmille. Hän ilmoitti tulevansa myöhemmin illalla käymään luonani kylässä. Joskus kymmenen aikaan hän soitti ja valitteli, että hänellä taitaa mennä myöhään, mutta hän haluaisi tulla silti käymään kylässä. Ilmoitin sen sopivan ja sanoin, että sen kuin soitat niin tulen avaamaan oven. Olin jo unessa, kunnes heräsin illalla puoli kahdentoista aikaan puhelimen soittoon. Nainen oli oveni takana, joten pukeuduin (tilapäisesti) ja menin avaamaan oven. Asunnossani sisäpuolella, kiihkeän tervetulosuudelman jälkeen hän kertoi minulle: -En mää siis tänne sinun luokse seksin vuoksi tullut, vaan halusin vain nähdä sinut! Niinpä niin, ne vaatteet olivat kuitenkin vain hetken päälläni.
Uusivuosi vaihtui hänen kanssaan rakastellen ja kuunnellen ulkona tapahtuvaa juhlintaa. Myöhemmin, kun makailimme sängyssä vierekkäin, jouduin kuuntelemaan selityksen (en kyllä kysellyt), miksi hän tuli niin myöhään luokseni, se oli varmastikin totta mutta mielestäni aika erikoinen. Hänen oli täytynyt viettää parhaan ystävättärensä miehen kanssa aikaa, kun tämä ystävätär oli toisaalla viettämässä aikaa toisen miehensä kanssa. Minulla heitti ensiksi asia vähän yli, mutta tosiaan näinhän he sitten toimivat. Ystävättären aviomiehelle piti siis olla seuraa, ettei aviomies alkaisi epäillä missä se oma vaimo oikein menee. Perään hän toki kertoi, ettei hyväksy ystävättärensä toimintaa ja ei itse tekisi sillä lailla, mutta täytyyhän ystävätärtä auttaa, kun ystävättärellä on niin onneton suhde oman aviomiehensä kanssa. Tämä tuntui minusta silloin kovin moraalittomalta, mutta minä nyt olen viimeinen ihminen arvostelemaan kenenkään moraalia. Myöhemmin minua lisäksi harmitti tieto siitä, että tämä aviomies jota vedätettiin, osoittautui minun tuntemakseni henkilöksi.
Suhteemme muodostui siis lyhytkestoiseksi seksisuhteeksi, mielestäni seksiä voisi harrastaa aina uudelleen ja uudelleen, mutta jostakin syystä naisten täytyy sotkea aina niitä tunteitakin mukaan peliin. Minullekin esitettiin seuraavat kysymykset; mitä jos sinä rakastut minuun tai jos minä rakastun sinuun? Ilmeisesti tästä tuli todellinen uhka ja suhdetta ei voinut jatkaa sellaisena, kun se oli toiminut tähänkin asti.
Pelimiehen ja minun yksi suuri ero on siinä, että pelimies sanoo mitä missäkin tilanteessa on edullisinta. Minä taasen sanon, mitä mieleen tulee. Viikkojen hiljaisuuden jälkeen tapasin kyseisen naisen paikallisessa, ystävällisesti tervehtien hän käynnisteli keskustelua kanssani, ilmeisesti minulle olisi sinä iltana saattanut olla käyttöä. Tein vain kuitenkin kuivakkaan toteamuksen; vielä pari ryppyä kasvoillesi lisää, niin et välttämättä voi valita miesseuraasi ihan kuin tähän asti. Toivottelin hauskaa iltaa ja poistuin omille teilleni, myöhemmin kerroin tilanteesta naispuoleiselle ystävälleni, joka kommentoi: MITEN sinä voit sanoa naiselle tuollaista??!!
JOHDANTO BLOGIINI
Olessani kuusitoista vuotta vanha, ammattikoulukaverini Letku kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan mies harrastaa seksiä elämänsä aikana keskimäärin viidentoista eri naisen kanssa. Silloin tuo luku kuulosti kovin suurelta ja itse en tietenkään olisi kuvitellut enkä halunnut yltäväni moisiin määriin. Olinhan ollut naisen kanssa vain kerran, enkä voinut mitenkään asiaa ymmärtää, seksi kanssani oli varmasti karmeaa ja silloinkin se kesti valitettavan kauan. Nykyäänkin se kestää kauan, mutta se ei kai ole kuulemma niin hirveää. Tänä päivänä ne maagiset viisitoista naista ovat koettu, enää en suhtaudu naisiin erityisen ihailevasti, vaan kuin mihinkä tahansa karvattomaan eläimeen, joka saattaa vaikka haista pahalle. Edellinen kommentti on suora lainaus Teppo M:n kirjasta 100 naista, joka on toiminut suurena innoittajanani. Tämän blogin kautta käyn läpi sitä muutosta mikä minussa on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana, sitä muutosta joka teki perheenisän rooliin kasvatetusta miehestä henkilön, joka kokee naiset saksan kielen opiskeluun verrattavaksi harrastukseksi.
Edellä mainittua muutosta käyn läpi naisten kautta joihin olen saanut tutustua. Suurimman osan kanssa olen harrastanut seksiä, mutta on joukossa olla muutama, joita en ole onnistunut kellistämään. Tämä kirjoitus toimii esipuheena ja johdantona blogiini. Tavoitteenani on kirjoitta kerran kuukaudessa yhdestä naisesta pieni tarina, olen ajatellut otsikoida tarinat naisten etunimen mukaan ja laittaa ne oikeaan aikajärjestykseen. Kirjoitan myös teemaan liittyvistä herkullisista aiheista, vaikkeivät ne sisältäisikään ensimmäistäkään seksikumppanikokelasta. Mainitsematta jätän ne naiset, joita en enää hädin tuskin muista ja taasen ne harvat, joita arvostan yleensä ystävänä/kaverina, heitä ei ole valitettavasti montaakaan. Tarinoissa vilahtaa myös ystäviäni/kavereitani ja heidän henkilöllisyyden salaamiseksi käytän heistä ainoastaan lempinimiä. Tässä vaiheessa annan nöyrimmät kiitokset ystävilleni, jotka ovat joutuneet kuuntelemaan tarinoitani, vaikkeivät aina olisi halunneetkaan. Kirjoituksissani esiintyviä naisia taas kiitän siitä, että ovat antaneet aihetta näille kirjoituksille.
Muutama maininta ja varoitus, ennen kuin ryhdyt lukemaan blogia. Geijon blogi sisältää rajuja tosiasioita elämästä ja etenkin miehen ja naisen välisestä seksisuhteesta. Mikäli omaat mahdollisesti huonon huumorintajun tai koet tietyt uskonnolliset parisuhdearvot tärkeiksi, en suosittele, että luet blogia tämän pidemmälle. Negatiivistäkin palautetta on mukava saada, etenkin rakentavaa sellaista, mutta sekin mielellään tulisi osoittaa facebookin lukijasivuille tai suoraa sähköpostiini. Mikäli löydät tuttavasi tai ehkä peräti itsesi blogista, muistutan, että ”blogitekstien hahmot rinnastetaan fiktiivisiin henkilöihin ja tarinat vain perustuvat tositapahtumiin.” Kirjoittaja on myös tietoinen mistä suomessa saa kirjoittaa ja vastaa siitä että kirjoitukset eivät ole lainvastaisia, kuten edellä kerroin minulle ei siis ole järkevää lähettää oikeustoimilla uhkailuviestejä, sillä ne todennäköisesti eivät ole aiheellisia.
Blogin päähenkilönä on Geijo, joka käsittelee naiskokemuksiaan menneitä muistellen. Geijo on tavannut naisia internetin avulla, työkuvioista, baareista ja jopa kirkonpiireistä. Geijon blogi on siis tarina siitä, kun nuori mies huomasi, että naiset ovat kuin lainakirjoja tai taukopaikkoja pitkällä matkalla, eivätkä kivillä kuormattuja selkäreppuja, joita kannetaan aina selässä.
Tervetuloa Geijon blogin matkaan!
Edellä mainittua muutosta käyn läpi naisten kautta joihin olen saanut tutustua. Suurimman osan kanssa olen harrastanut seksiä, mutta on joukossa olla muutama, joita en ole onnistunut kellistämään. Tämä kirjoitus toimii esipuheena ja johdantona blogiini. Tavoitteenani on kirjoitta kerran kuukaudessa yhdestä naisesta pieni tarina, olen ajatellut otsikoida tarinat naisten etunimen mukaan ja laittaa ne oikeaan aikajärjestykseen. Kirjoitan myös teemaan liittyvistä herkullisista aiheista, vaikkeivät ne sisältäisikään ensimmäistäkään seksikumppanikokelasta. Mainitsematta jätän ne naiset, joita en enää hädin tuskin muista ja taasen ne harvat, joita arvostan yleensä ystävänä/kaverina, heitä ei ole valitettavasti montaakaan. Tarinoissa vilahtaa myös ystäviäni/kavereitani ja heidän henkilöllisyyden salaamiseksi käytän heistä ainoastaan lempinimiä. Tässä vaiheessa annan nöyrimmät kiitokset ystävilleni, jotka ovat joutuneet kuuntelemaan tarinoitani, vaikkeivät aina olisi halunneetkaan. Kirjoituksissani esiintyviä naisia taas kiitän siitä, että ovat antaneet aihetta näille kirjoituksille.
Muutama maininta ja varoitus, ennen kuin ryhdyt lukemaan blogia. Geijon blogi sisältää rajuja tosiasioita elämästä ja etenkin miehen ja naisen välisestä seksisuhteesta. Mikäli omaat mahdollisesti huonon huumorintajun tai koet tietyt uskonnolliset parisuhdearvot tärkeiksi, en suosittele, että luet blogia tämän pidemmälle. Negatiivistäkin palautetta on mukava saada, etenkin rakentavaa sellaista, mutta sekin mielellään tulisi osoittaa facebookin lukijasivuille tai suoraa sähköpostiini. Mikäli löydät tuttavasi tai ehkä peräti itsesi blogista, muistutan, että ”blogitekstien hahmot rinnastetaan fiktiivisiin henkilöihin ja tarinat vain perustuvat tositapahtumiin.” Kirjoittaja on myös tietoinen mistä suomessa saa kirjoittaa ja vastaa siitä että kirjoitukset eivät ole lainvastaisia, kuten edellä kerroin minulle ei siis ole järkevää lähettää oikeustoimilla uhkailuviestejä, sillä ne todennäköisesti eivät ole aiheellisia.
Blogin päähenkilönä on Geijo, joka käsittelee naiskokemuksiaan menneitä muistellen. Geijo on tavannut naisia internetin avulla, työkuvioista, baareista ja jopa kirkonpiireistä. Geijon blogi on siis tarina siitä, kun nuori mies huomasi, että naiset ovat kuin lainakirjoja tai taukopaikkoja pitkällä matkalla, eivätkä kivillä kuormattuja selkäreppuja, joita kannetaan aina selässä.
Tervetuloa Geijon blogin matkaan!
Sivut
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
maanantai 6. syyskuuta 2010
RAIJA, SUOMALAISTA NAISTA PARHAIMMILLAAN
Itsenäisyyspäivän alla oli ilta kääntynyt jo aamuyöksi, kun valomerkki oli juuri tulossa paikallisessa yökerhossa, kiinnittyi huomioni kivannäköiseen naiseen, joka nojaili seisomapöytään. Keskustelun kulkua en tarkemmin muista, mutta jotakin puhuttiin iästä, nainen esitteli minulle ajokorttiaan ja siitä selvisi, että 45 vuotta. Olisit voinut valehdella 10 vuotta nuoremmaksi itsesi, kommentoin. Nainen oli reipas ja sanoi, lähdetään. Yritin pysyä humalaisena itsekin, tämän myöskin humalaisen, mutta silti ripeä askeleisen naisen perässä. Emme olleet vielä ehtineet taksitolpalle, kun hän pysähtyi ja päättelin, että nyt tulisi suudella. Suudeltiin ja huomasin, että tämä oli jonkinlainen tarkastus siitä, kuinka valveilla ja kuinka kiinnostunut olin hänestä. Kätevä testi, jonka varmaankin läpäisin, sillä nousimme taksiin yhdessä puolitutun pariskunnan kanssa, jolla oli sama suunta. Saavuimme hänen kerrostaloasuntoonsa, jossa minulle tarjottiin jotain juomista. Muistikuvat ovat tapahtumista aika epäselviä, mutta tämä nainen jäi mieleeni jotenkin määrätietoisena ja mutkattomana. Jossain vaiheessa olimme ilman vaatteita saman peiton alla ja siitä jäikin mieleeni seuraava muistikuva, seksi. Se ei ollut hänen kanssaan ehkä kaikkein parasta mitä olin kokenut, mutta toiseksi tai varmasti ainakin kolmanneksi parasta. Kun hän pyysi minua kääntymään selälleni ja nousi ratsaille, ajattelin todellakin, että mahtaakohan kikkelini repeytyä irti tässä touhussa. No kipeähän se oli sen jälkeen, mutta olisin kyllä voinut touhuilla pidempäänkin, mutta sitten tuli kommentti. Mää en sano tätä sillä, etten haluaisi seksiä, mutta päätä särkee niin helvetisti.
Aamupäivä vieteltiin makoillen ja keskustellen, elämä referoituna, lapsen isä haukkuen yms. yksihuoltajaäidin kanssa käytävää perinteistä keskustelua. Jossain vaiheessa päänsäryn hellitettyä, harrastettiin vielä sitä jo edellä kehuttua, mutta tällä kertaa hivenen rauhallisemmin. Sain positiivisia kehuja itsestäni ja kehaisi hän minua hyväksi löydöksi, todeten, ettei tiennyt tällaisiä miehiä kylästämme löytyvän. Kehut loppuivat toki alkuunsa kun annoin aika selvästi kuulua, etten ole oikein sopiva ihminen minkäänlaisiin parisuhde ja perheviritelmiin. Pyysin kuitenkin lähtiessä puhelinnumeroa ja sainkin sen mieluisasti kirjoitettuna vanhaan kuittiin. Seuraavana iltana päädyin soittamaan hänelle ja puhelun jälkeen olinkin jo matkalla hänen luokseen. Keskusteltiin niitä näitä ja poistuin paikalta hyvissä ajoin, sinä iltana vaatteet pidettiin visusti päällä. Aikaa kului ja seuraava havainto hänestä olikin baarissa jonkun toisen miehen kainalossa, tämänkään kanssa hän ei päätynyt juuri pidemmälle, hivenen nyt kuitenkin.
Miksi en sitten tutustunut häneen tarkemmin, muutama tärkeämpi pointti täytynee mainita. Hänellä oli jälkikasvua, jota minulla ei ole. Ja kun perheenpään tehtävät ovat jaossa, annan paikan kernaasti tosihakijoille, pahaa mieltä ei kannata tarpeettomasti aiheuttaa. Sitten se toisarvoisempi seikka, ikäeroa 18 vuotta, vaikka se ei päällepäin näkynytkään, lienee silläkin osasyynsä asioihin. Kaikesta huolimatta krapulainen aamupäivämme jäi mieleeni todella positiivisena kokemuksena. Sinänsä tuntuu harmilliselta ottaa mukaan hänet tähän blogiin, mutta kun tähän on lähdetty, niin niillä metodeilla mennään, kunnes kuolema tai virkavalta blogin pidon lopettaa.
Otsikossa viittasin suomalaisen naisen hyviin puoliin, mitä sitten oikein tarkoitin? Ulkomaalaiset miehet ihmettelevät, kuinka suomalainen nainen on valmis heittämään vaatteensa päältään, yhden yönkin tuttavuudessa. Tätähän suomen ulkopuolella ei aina tapahdu, kuin rahasta. Tuttavaani Rouva O.ta lainaten: -Ei missään muualla saa irtopillua niin helposti kuin suomessa! Eikö se ole suomalaisen naisen iso plussa?
Aamupäivä vieteltiin makoillen ja keskustellen, elämä referoituna, lapsen isä haukkuen yms. yksihuoltajaäidin kanssa käytävää perinteistä keskustelua. Jossain vaiheessa päänsäryn hellitettyä, harrastettiin vielä sitä jo edellä kehuttua, mutta tällä kertaa hivenen rauhallisemmin. Sain positiivisia kehuja itsestäni ja kehaisi hän minua hyväksi löydöksi, todeten, ettei tiennyt tällaisiä miehiä kylästämme löytyvän. Kehut loppuivat toki alkuunsa kun annoin aika selvästi kuulua, etten ole oikein sopiva ihminen minkäänlaisiin parisuhde ja perheviritelmiin. Pyysin kuitenkin lähtiessä puhelinnumeroa ja sainkin sen mieluisasti kirjoitettuna vanhaan kuittiin. Seuraavana iltana päädyin soittamaan hänelle ja puhelun jälkeen olinkin jo matkalla hänen luokseen. Keskusteltiin niitä näitä ja poistuin paikalta hyvissä ajoin, sinä iltana vaatteet pidettiin visusti päällä. Aikaa kului ja seuraava havainto hänestä olikin baarissa jonkun toisen miehen kainalossa, tämänkään kanssa hän ei päätynyt juuri pidemmälle, hivenen nyt kuitenkin.
Miksi en sitten tutustunut häneen tarkemmin, muutama tärkeämpi pointti täytynee mainita. Hänellä oli jälkikasvua, jota minulla ei ole. Ja kun perheenpään tehtävät ovat jaossa, annan paikan kernaasti tosihakijoille, pahaa mieltä ei kannata tarpeettomasti aiheuttaa. Sitten se toisarvoisempi seikka, ikäeroa 18 vuotta, vaikka se ei päällepäin näkynytkään, lienee silläkin osasyynsä asioihin. Kaikesta huolimatta krapulainen aamupäivämme jäi mieleeni todella positiivisena kokemuksena. Sinänsä tuntuu harmilliselta ottaa mukaan hänet tähän blogiin, mutta kun tähän on lähdetty, niin niillä metodeilla mennään, kunnes kuolema tai virkavalta blogin pidon lopettaa.
Otsikossa viittasin suomalaisen naisen hyviin puoliin, mitä sitten oikein tarkoitin? Ulkomaalaiset miehet ihmettelevät, kuinka suomalainen nainen on valmis heittämään vaatteensa päältään, yhden yönkin tuttavuudessa. Tätähän suomen ulkopuolella ei aina tapahdu, kuin rahasta. Tuttavaani Rouva O.ta lainaten: -Ei missään muualla saa irtopillua niin helposti kuin suomessa! Eikö se ole suomalaisen naisen iso plussa?
lauantai 31. heinäkuuta 2010
PELIMIEHET
Joskus minulle on väitetty, että olen pelimies. Jotta osaisin vastata väittämään, täytynee ensiksi määritellä mikä on pelimies. Mielestäni paras kuvaus tähän on erään naisen toteamus. ”Pelimies on aivan ihana mies, joka ei vaan jää luoksesi, vaan jatkaa eteenpäin” Tuo on mielestäni paras toteamus, mitä asian tiimoilta on esitetty. Itse liitän pelimieheen seuraavia ominaisuuksia; Sosiaalinen, hallitsee ja nauttii sosiaalisesta kanssa käymisestä, naisseuran hankkiminen ei ole hänelle ongelma yms. tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa, myös samaa sukupuolta olevien kanssa, hallitsee naisten käyttäytymismallit yms.
Itse en löydä itsestäni juurikaan näitä edellä mainittuja ominaisuuksia. Tiedän kaikenlaista naisten käyttäytymisestä, mutta paljon on jäänyt tietämättäkin. Sosiaalinen kanssa käyminen on minulle usein vastenmielistä, sukujuhlissa en käy ollenkaan ja vastaavanlaiset tilaisuudet ovat minulle tuskallisia. Viihdyn usein omissa oloissani, enkä nauti yleisön keskipisteenä olemisesta. Joka minut tuntee, tietää nämä asiat ja ymmärtää näitä tosiasioita vasten, etten ole mikään pelimies. Tietämykseni naisista on kuin kielen opiskeluni, ymmärrän mitä minulle puhutaan, osaan kohtuullisesti kieliopin ja sanastoa, mutta puhepuoli on vaikeaa. Puhumista voidaan verrata tässä tapauksessa käytäntöön, eli naisten iskemiseen.
Muutama vuosi sitten sain kuitenkin tutustua työn merkeissä mielestäni ihka oikeaan pelimieheen herra Häntäseen. Häntänen on mielestäni henkilö, joka sopii edellä mainittuihin kuvauksiin. Häntänen on tuttavapiirissäni kovin erilainen henkilö mitä muut kaverini. Sain kerran kunnian tutustua Häntäsen lauantai-illan viettoon hänen kotikaupungissaan. Kerrotaanpa tästä hieman enemmän, sillä luulen tämän selventävän montaa asiaa. Illan viettomme alkoi Häntäsen asunnolta, jonne saavuin omalla autollani. Herrasmiesten elkein hän avasi minulle oven ja kysyi kahvia vai olutta? Olutta hörppiessäni katselimme hieman asuntoa. Asunto oli niitä harvoja hieman sisustettuja poikamies asuntoja mitä olen nähnyt. Asuntoa hallitsi sänky, jolla oli varmasti monta tarinaa kerrottavanaan, mikäli puhuisi. Seinille oli ripustettu materiaalia, joka vahvisti varmasti naispuoleisten vierailijoiden ruusunpunaisia käsityksiä. Sängyn vierellä olevaa kitaraa varmasti käytettiin aktivoimaan kaikki vierailevan naisen aistit, ennen loppuhuipennusta. Autolehdet ja pyykinkuivaus viritelmät olohuoneessa eivät kuuluneet tähän asuntoon.
Ennen siirtymistä kaupungin yöelämään, ei lähtö ulos asunnosta ollutkaan niin nopea kuin luulin. WC ssä peilin edessä täytyi viettää tovi, ennen kuin ulos sopi mennä. Minulta löytyy vessan peilikaapista deodorantti, hammasharja ja hammastahnatuubi. Häntäsen kaappi ja kaapin edusta sisälsivät purkkeja ja purnukoita enemmän, kuin meidän paikallinen S-market. Viimein pääsimme kaupungille, jossa jatkoimme illan viettoa. Seurasin Häntäsen käytöksen muuttumista illan mittaan, hän selvästi virittäytyi illan mahdollisia koitoksia varten. Hän muuttui hivenen ärsyttäväksi, ylenkatsovaksi ja piikikkääksi. Mutta tässä vaiheessa olimmekin jo siirtymässä yökerhoon ja siellähän tämä herra oli kuin kala kotona vedessä. Tiemme erkanivat sinä iltana, en muista jälkeenpäin keskustelleeni, mikä oli hänen pelionnensa sinä iltana, mutta sanotaanko sivusta seuranneena, että hänellä saattoi olla valinnan varaakin naisten suhteen.
Äkkiä saattaisi luulla, että jollain lailla en pitäisi Häntäsestä, päinvastoin, ihailen suuresti ihmisiä jotka suhtautuvat niin pieteetillä tekemäänsä asiaan, kuin Häntänen naisiinsa. Hänen kosmetiikkansa ja ihon hoitotuotteensa aluksi kavahduttivat minua, mutta nyt kun tiedän mistä on kyse, ymmärrän, että ne kuuluvat kokonaisuuteen. Vaikka harrastuksemme ja elämämme ovatkin kovin erilaisia, emme jollakin tasolla olekaan niin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät pidä Häntäsestä, enkä tarkoita pelkästään niitä naisia, jotka hän on jättänyt taakseen, vaan myös työkavereita yms. Varmasti hänessä on työkaverinakin omat huonot puolensa, mutta vähintään yhtä paljon hänestä puhutaan pahaa hänen saavutuksiensa takia. Ihmiset näkevät vain saavutetun maineen(tässä tapauksessa vähän kyseenalaisenkin), mutta eivät vaivannäköä, työtä ja vastoinkäymisiä joita sen eteen on tehty ja nähty. Häntänen on varmasti kokenut naisten kanssa pettymyksiä, kuten me kaikki muutkin, lisäksi hänen taakakseen luullakseni tulee se, ettei hänelle kelpaa enää mikä tahansa, kun kaikkea kivaa on jo kokenut. Olisitko sinä tyytyväinen näkkileipään, jos olisit hakenut joka aamu tuoreen leivän suoraan leipomolta? Lisäksi naisten tapoihin kuuluu erityisesti ruotia ja moittia pelimiestä, heidän moitteensa kuittaan vaan seuraavasti, eikö se ole teidän asianne annatteko pelimiehelle vai ette. Pelimieshän ei todellakaan pane väkisin ja kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa kerroin, nainen päättää viimekädessä kenelle antaa ja kenelle ei.
Uskoakseni hyvin meni nainen on jossain vaiheessa antanut pelimiehelle, fiksuimmat naiset ymmärtävät pelimiehestä. Tyhmemmät sen sijaan alkavat moittia häntä, kun ei hänestä sitten saanutkaan uskollista aviomiestä itselleen. Minä en kadehdi pelimiestä, pelimiehellä on taito, josta hän voi olla ylpeä, mutta se tuo myös mukanaan ongelmia ja sanan ongelma synonyymi on tässä tapauksessa nainen.
Itse en löydä itsestäni juurikaan näitä edellä mainittuja ominaisuuksia. Tiedän kaikenlaista naisten käyttäytymisestä, mutta paljon on jäänyt tietämättäkin. Sosiaalinen kanssa käyminen on minulle usein vastenmielistä, sukujuhlissa en käy ollenkaan ja vastaavanlaiset tilaisuudet ovat minulle tuskallisia. Viihdyn usein omissa oloissani, enkä nauti yleisön keskipisteenä olemisesta. Joka minut tuntee, tietää nämä asiat ja ymmärtää näitä tosiasioita vasten, etten ole mikään pelimies. Tietämykseni naisista on kuin kielen opiskeluni, ymmärrän mitä minulle puhutaan, osaan kohtuullisesti kieliopin ja sanastoa, mutta puhepuoli on vaikeaa. Puhumista voidaan verrata tässä tapauksessa käytäntöön, eli naisten iskemiseen.
Muutama vuosi sitten sain kuitenkin tutustua työn merkeissä mielestäni ihka oikeaan pelimieheen herra Häntäseen. Häntänen on mielestäni henkilö, joka sopii edellä mainittuihin kuvauksiin. Häntänen on tuttavapiirissäni kovin erilainen henkilö mitä muut kaverini. Sain kerran kunnian tutustua Häntäsen lauantai-illan viettoon hänen kotikaupungissaan. Kerrotaanpa tästä hieman enemmän, sillä luulen tämän selventävän montaa asiaa. Illan viettomme alkoi Häntäsen asunnolta, jonne saavuin omalla autollani. Herrasmiesten elkein hän avasi minulle oven ja kysyi kahvia vai olutta? Olutta hörppiessäni katselimme hieman asuntoa. Asunto oli niitä harvoja hieman sisustettuja poikamies asuntoja mitä olen nähnyt. Asuntoa hallitsi sänky, jolla oli varmasti monta tarinaa kerrottavanaan, mikäli puhuisi. Seinille oli ripustettu materiaalia, joka vahvisti varmasti naispuoleisten vierailijoiden ruusunpunaisia käsityksiä. Sängyn vierellä olevaa kitaraa varmasti käytettiin aktivoimaan kaikki vierailevan naisen aistit, ennen loppuhuipennusta. Autolehdet ja pyykinkuivaus viritelmät olohuoneessa eivät kuuluneet tähän asuntoon.
Ennen siirtymistä kaupungin yöelämään, ei lähtö ulos asunnosta ollutkaan niin nopea kuin luulin. WC ssä peilin edessä täytyi viettää tovi, ennen kuin ulos sopi mennä. Minulta löytyy vessan peilikaapista deodorantti, hammasharja ja hammastahnatuubi. Häntäsen kaappi ja kaapin edusta sisälsivät purkkeja ja purnukoita enemmän, kuin meidän paikallinen S-market. Viimein pääsimme kaupungille, jossa jatkoimme illan viettoa. Seurasin Häntäsen käytöksen muuttumista illan mittaan, hän selvästi virittäytyi illan mahdollisia koitoksia varten. Hän muuttui hivenen ärsyttäväksi, ylenkatsovaksi ja piikikkääksi. Mutta tässä vaiheessa olimmekin jo siirtymässä yökerhoon ja siellähän tämä herra oli kuin kala kotona vedessä. Tiemme erkanivat sinä iltana, en muista jälkeenpäin keskustelleeni, mikä oli hänen pelionnensa sinä iltana, mutta sanotaanko sivusta seuranneena, että hänellä saattoi olla valinnan varaakin naisten suhteen.
Äkkiä saattaisi luulla, että jollain lailla en pitäisi Häntäsestä, päinvastoin, ihailen suuresti ihmisiä jotka suhtautuvat niin pieteetillä tekemäänsä asiaan, kuin Häntänen naisiinsa. Hänen kosmetiikkansa ja ihon hoitotuotteensa aluksi kavahduttivat minua, mutta nyt kun tiedän mistä on kyse, ymmärrän, että ne kuuluvat kokonaisuuteen. Vaikka harrastuksemme ja elämämme ovatkin kovin erilaisia, emme jollakin tasolla olekaan niin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät pidä Häntäsestä, enkä tarkoita pelkästään niitä naisia, jotka hän on jättänyt taakseen, vaan myös työkavereita yms. Varmasti hänessä on työkaverinakin omat huonot puolensa, mutta vähintään yhtä paljon hänestä puhutaan pahaa hänen saavutuksiensa takia. Ihmiset näkevät vain saavutetun maineen(tässä tapauksessa vähän kyseenalaisenkin), mutta eivät vaivannäköä, työtä ja vastoinkäymisiä joita sen eteen on tehty ja nähty. Häntänen on varmasti kokenut naisten kanssa pettymyksiä, kuten me kaikki muutkin, lisäksi hänen taakakseen luullakseni tulee se, ettei hänelle kelpaa enää mikä tahansa, kun kaikkea kivaa on jo kokenut. Olisitko sinä tyytyväinen näkkileipään, jos olisit hakenut joka aamu tuoreen leivän suoraan leipomolta? Lisäksi naisten tapoihin kuuluu erityisesti ruotia ja moittia pelimiestä, heidän moitteensa kuittaan vaan seuraavasti, eikö se ole teidän asianne annatteko pelimiehelle vai ette. Pelimieshän ei todellakaan pane väkisin ja kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa kerroin, nainen päättää viimekädessä kenelle antaa ja kenelle ei.
Uskoakseni hyvin meni nainen on jossain vaiheessa antanut pelimiehelle, fiksuimmat naiset ymmärtävät pelimiehestä. Tyhmemmät sen sijaan alkavat moittia häntä, kun ei hänestä sitten saanutkaan uskollista aviomiestä itselleen. Minä en kadehdi pelimiestä, pelimiehellä on taito, josta hän voi olla ylpeä, mutta se tuo myös mukanaan ongelmia ja sanan ongelma synonyymi on tässä tapauksessa nainen.
keskiviikko 7. heinäkuuta 2010
HEINIS
Eräs syksyinen keskiviikkoilta päätin lähteä etsimään piparia naapurikaupungin baareista. Hiljaisen keskiviikkoillan osaltani pelasti se, että paikallisen yöhuoltamon henkilökunta oli lähtenyt juhlimaan baariin. Olin pannut seurueen merkille ja huomioni kiinnittyi seurueen äänekkäämpään naiseen, joka vaikutti laumansa alfanaaraalta. Kulutin aikaani pokeriautomaatin kanssa, kunnes tämä nainen tuli viereeni ja kysyi: -Onko hyvä peli?
-Voisithan toki tulla minulle onnettareksi..?
-Voisin tietenkin tulla takapiruksi, hän vastasi minulle.
Juttelimme hetken ja poistuin seurueen perässä tyhjenevästä baarista seuraavaan paikkaan. Yökerhon puolella heittäydyin hänen seuraansa uudestaan ja vaikka seurueessa oli tusina muutakin naista, osasin sinä iltana pitää jotenkin tilanteen hallinnassa. Heitin puolivahingossa muillekin porukan naisille pisteliäitä kommentteja, mutten tullut silti lynkatuksi. Jossain vaiheessa iltaa tämä nainen istui puoliksi sylissäni ja alkoi puhua jotain politiikasta, keskeytin hänen puheensa sanomalla, että tehdään jotain mielenkiintoisempaa, suudellaan ja niin sitten tehtiin. Naisen kotona olivat hänen kaksi lastaan, joten luonnollisestikaan emme voineet mennä sinne. Samasta syystä hän ei voinut lähteä minunkaan luokseni, joten tyydyimme vaihtamaan puhelinnumeroita. Juhliva naisporukka alkoi hankkiutua suurimmalta osaltaan koteihinsa ja minäkin lähdin ajelemaan kotiini.
Aikaa kului seuraavaan maanantai-iltaan saakka, lähes päivittäin soitellen. Puhuimme mielellämme puhelimessa iltaisin, sillä kumpikin ajoi usein samaan aikaan autolla. Seuraavana maanantai-iltana nainen tuli luokseni kylään. Sohvalla kyhnyttäessämme yritin hapuilla käynnistysnappia, mutta homma tyssäsi aina siihen, että käteni siirrettiin sivuun. Jossain vaiheessa hän totesi, että hänen täytyy lähteä. Hän lähti ja minä lähdin vitutuksen saattelemana palmun alle oluelle, käteenvetojoukkueen kortti täytyi leimata.
Seuraavana päivänä puhelimeeni tuli viesti, jossa oli: anteeksi, minulla oli menkat enkä kehdannut sitä kertoa sinulle. Vastasin muistaaksi: voi sua pientä, eihän sun nyt tarvi anteeksi pyydellä mitään, kiva kun kävit. Silloin vähän huvitti, mutta en antanut sen haitata, tuumasin, ettei luovuteta vielä. Perjantai-iltana hän tuli sitten käymään, hän oli edellispäivänä puhelimessa käytännössä luvannut, että silloin pannaan. Ajattelin, että mahtaakohan se mennä niin. Saavuttuaan ulko-ovelleni menin kohteliaasti avaamaan ovea ja asunnossani autoin takin hänen yltään. Eihän siinä varmaan mennyt vartiakaan, kun olin jo vetämässä pikkuhousuja hänen Stay-up sukilla verhottuja jalkoja pitkin alas, sanojensa mittainen nainen.
Kun olin saanut vähän lämmiteltyä tätä sangen äänekästä rouvaa, siirryin suoraan toimintaan, siinä vaiheessa ajattelin jo hieman naapureitakin. Seuraavana minua alkoi hirvittää, hänen ärsyttävä tapansa huutaa etunimeäni, kohta naapurit paikallistaisivat metelin lähteenkin. Viimeinen silaus hommalle oli, kun hän vaati, että takaapäin. Yritin ottaa hyvän otteen ei niin kovin kiinteästä lantiosta ja sen jälkeen mietin jo kaksi kertaa, että täytyykö lopettaa metelin takia. Tämä oli silloin kuitenkin tähän menneistä paras takaapäin panoni, joten en viitsinyt keskenkään lopettaa. Ratkaisin ongelman niin hurjalla tahdilla, ettei hän pystynyt enää mainitsemaan etunimeäni huohotuksen ja ulinan lomasta. Viimein kun minulta loppui kunto, siirtyi nainen parvekkeelleni tupakalle. Puimme vaatteet päällemme ja hän kyyti minut baarin iltakaljalle ja meni omaan kotiinsa.
Seuraava tapaamisemme ajoittui muistaakseni seuraavalle viikonlopulle. Hän oli juhlimassa jonkun ystävänsä synttäreitä ja minun tuli hakea hänet juhlapaikalta pois. Saapuessamme asunnolleni, kohtasimme pihalla koiraa ulkoiluttavan tuttavani Rouva S:n. Vaihdoimme kohteliaasti tervehdykset ja kiinnitin huomioni hänen kasvoillaan olleeseen: -mitähän tämäkin tarkoittaa, ilmeeseen. Seuraavalla kerralla kuin tapasin Rouva S:n miehen Herra M:n, kysyin häneltä, mitä hänen siippa oli kommentoinut naisseuralaisestani. Hän oli kuulemma ihmetellyt, mitä tein siihen aikaan yöstä vanhemman naisen kanssa pihalla. Seuraavan kerran Rouva S:n nähdessäni kommentoin asiaa hänelle ja hän vastasi vilpittömästi: -mä luulin, että se oli sun äitisi.
Tyydytin seuralaiseni tarpeet sinä iltana ja lähdin kyytimään aamuyöllä häntä kotiinsa, sillä hän halusi olla aamulla kotona. Ehdotin hänelle, että kävisimme syömässä jossain, mutta hänen matkaeväänä nauttimansa viinipullo teki tehtävänsä ja minun täytyi saattaa hänet kotiovelle asti. Tämä jäi meidän viimeiseksi tapaamiseksemme, kyllähän me soiteltiin paljonkin vielä, mutta ei vaan jotenkin sitten enää kiinnostanut. Tämä nainen alkoi vaatia kaikkea muuta ja minä halusin vain sitä yhtä.
-Voisithan toki tulla minulle onnettareksi..?
-Voisin tietenkin tulla takapiruksi, hän vastasi minulle.
Juttelimme hetken ja poistuin seurueen perässä tyhjenevästä baarista seuraavaan paikkaan. Yökerhon puolella heittäydyin hänen seuraansa uudestaan ja vaikka seurueessa oli tusina muutakin naista, osasin sinä iltana pitää jotenkin tilanteen hallinnassa. Heitin puolivahingossa muillekin porukan naisille pisteliäitä kommentteja, mutten tullut silti lynkatuksi. Jossain vaiheessa iltaa tämä nainen istui puoliksi sylissäni ja alkoi puhua jotain politiikasta, keskeytin hänen puheensa sanomalla, että tehdään jotain mielenkiintoisempaa, suudellaan ja niin sitten tehtiin. Naisen kotona olivat hänen kaksi lastaan, joten luonnollisestikaan emme voineet mennä sinne. Samasta syystä hän ei voinut lähteä minunkaan luokseni, joten tyydyimme vaihtamaan puhelinnumeroita. Juhliva naisporukka alkoi hankkiutua suurimmalta osaltaan koteihinsa ja minäkin lähdin ajelemaan kotiini.
Aikaa kului seuraavaan maanantai-iltaan saakka, lähes päivittäin soitellen. Puhuimme mielellämme puhelimessa iltaisin, sillä kumpikin ajoi usein samaan aikaan autolla. Seuraavana maanantai-iltana nainen tuli luokseni kylään. Sohvalla kyhnyttäessämme yritin hapuilla käynnistysnappia, mutta homma tyssäsi aina siihen, että käteni siirrettiin sivuun. Jossain vaiheessa hän totesi, että hänen täytyy lähteä. Hän lähti ja minä lähdin vitutuksen saattelemana palmun alle oluelle, käteenvetojoukkueen kortti täytyi leimata.
Seuraavana päivänä puhelimeeni tuli viesti, jossa oli: anteeksi, minulla oli menkat enkä kehdannut sitä kertoa sinulle. Vastasin muistaaksi: voi sua pientä, eihän sun nyt tarvi anteeksi pyydellä mitään, kiva kun kävit. Silloin vähän huvitti, mutta en antanut sen haitata, tuumasin, ettei luovuteta vielä. Perjantai-iltana hän tuli sitten käymään, hän oli edellispäivänä puhelimessa käytännössä luvannut, että silloin pannaan. Ajattelin, että mahtaakohan se mennä niin. Saavuttuaan ulko-ovelleni menin kohteliaasti avaamaan ovea ja asunnossani autoin takin hänen yltään. Eihän siinä varmaan mennyt vartiakaan, kun olin jo vetämässä pikkuhousuja hänen Stay-up sukilla verhottuja jalkoja pitkin alas, sanojensa mittainen nainen.
Kun olin saanut vähän lämmiteltyä tätä sangen äänekästä rouvaa, siirryin suoraan toimintaan, siinä vaiheessa ajattelin jo hieman naapureitakin. Seuraavana minua alkoi hirvittää, hänen ärsyttävä tapansa huutaa etunimeäni, kohta naapurit paikallistaisivat metelin lähteenkin. Viimeinen silaus hommalle oli, kun hän vaati, että takaapäin. Yritin ottaa hyvän otteen ei niin kovin kiinteästä lantiosta ja sen jälkeen mietin jo kaksi kertaa, että täytyykö lopettaa metelin takia. Tämä oli silloin kuitenkin tähän menneistä paras takaapäin panoni, joten en viitsinyt keskenkään lopettaa. Ratkaisin ongelman niin hurjalla tahdilla, ettei hän pystynyt enää mainitsemaan etunimeäni huohotuksen ja ulinan lomasta. Viimein kun minulta loppui kunto, siirtyi nainen parvekkeelleni tupakalle. Puimme vaatteet päällemme ja hän kyyti minut baarin iltakaljalle ja meni omaan kotiinsa.
Seuraava tapaamisemme ajoittui muistaakseni seuraavalle viikonlopulle. Hän oli juhlimassa jonkun ystävänsä synttäreitä ja minun tuli hakea hänet juhlapaikalta pois. Saapuessamme asunnolleni, kohtasimme pihalla koiraa ulkoiluttavan tuttavani Rouva S:n. Vaihdoimme kohteliaasti tervehdykset ja kiinnitin huomioni hänen kasvoillaan olleeseen: -mitähän tämäkin tarkoittaa, ilmeeseen. Seuraavalla kerralla kuin tapasin Rouva S:n miehen Herra M:n, kysyin häneltä, mitä hänen siippa oli kommentoinut naisseuralaisestani. Hän oli kuulemma ihmetellyt, mitä tein siihen aikaan yöstä vanhemman naisen kanssa pihalla. Seuraavan kerran Rouva S:n nähdessäni kommentoin asiaa hänelle ja hän vastasi vilpittömästi: -mä luulin, että se oli sun äitisi.
Tyydytin seuralaiseni tarpeet sinä iltana ja lähdin kyytimään aamuyöllä häntä kotiinsa, sillä hän halusi olla aamulla kotona. Ehdotin hänelle, että kävisimme syömässä jossain, mutta hänen matkaeväänä nauttimansa viinipullo teki tehtävänsä ja minun täytyi saattaa hänet kotiovelle asti. Tämä jäi meidän viimeiseksi tapaamiseksemme, kyllähän me soiteltiin paljonkin vielä, mutta ei vaan jotenkin sitten enää kiinnostanut. Tämä nainen alkoi vaatia kaikkea muuta ja minä halusin vain sitä yhtä.
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Maksulliset naiset
Elämääni poikamiehenä on kuulunut aina epäsäännöllinen seksielämä. Parhaimmillaan kahden viikon aikana seksiä on harrastettu kolmenkin eri naisen kanssa ja toisinaan olen ollut käteenveto joukkueen jäsen useita kuukausia. Kerran tuli mieleeni eräänä talvisena lauantai-iltana, että mitäpä jos maksaisin seksistä. Päätöstäni puolsivat kipeä ranne ja ilmoitus netissä, jossa nainen tarjosi palveluitaan. Puhelin käteen ja soitto naiselle, hän hieman moitti myöhäistä ajankohtaa, mutta lupasi ottaa minut vastaan kello 22:00. Muistaakseni rahaa hän pyysi kahdeksankymppiä, joten automaatin kautta matkaan, jota oli noin 70 kilometriä. Pienen harhailun jälkeen saavuin osoitteeseen, joka sijaitsi erään luhtitalon yläkerrassa. Nainen oli tyylikäs, hyvin pukeutunut ja kohtelias. Rahat hän otti minulta heti ja pitemmittä puheitta hän johdatti minut makuuhuoneeseen. Hintaan kuului puolituntia normaali seksiä ja kondomit.
Naisen asunto sijaitsi hyvällä paikalla ja parvekkeelta avautuivat upeat näkymät pikkutaajaman keskustaan. Asunto oli ilmeisesti naisella myös asuinkäytössä, ei siis pelkästään työpisteenä. Kaikkialla oli siistiä ja puhdasta. Nainen oli supisuomalainen ja mielestäni hän ei tehnyt ammattiaan pakon edessä, vaan tämä lienee hänelle vapaaehtoinen valinta. Myöhemmällä kerralla epäilykseni vahvistuivat, kun hän mainitsi omistavansa asunnon toiselta paikkakunnalta ja mainitsi jotain ohimennen etelän matkoistaan. Lähtiessäni minulle sattui vielä häveliäsvahinko, unohdin rahapussini hänen luokseen ja siellä oli vielä kaiken lisäksi jokunen satanen rahaa. Tuskin olin ehtinyt autolleni, kun hän soitti minulle ja sanoi että tule noutamaan rahapussisi. Hän ojensi sen ovelta ja kaikki olivat luonnollisesti tallella, rahat ja kortit. Tämä nainen oli siis täysi ammattilainen, joka osasi hommansa ja kaiken lisäksi oli rehellinen.
Kuten tuossa kerroinkin, olen siis käynyt huorissa, tai varmasti olen käynyt useastikin, mutta näillä kerroilla maksoin etukäteen. Mielestäni mm. tämän jutun naisesta olisi todella törkeää käyttää sanaa huora, parempi ilmaisu olisi mielestäni, seksiammattilainen, prostituoitu tai maksullinen nainen yms. Sana huora tuo minulle enemmänkin mieleen pettävän aviovaimon tai vaikka huonon itsetunnon omaavaan naisen, joka kerjää huomiota miehiltä olemalla turhan leväperäinen tavaransa kanssa. Tämä nainen oli kuitenkin fiksu ja asiansa osaava ja veikkaisin, että omaa seksuaalista elämäänsä hän toteutti naisen kanssa.
Lukijani haluavat luultavasti tietää, käytänkö näitä palveluita useastikin? Tämän naisen luona vierailin toisen kerran arkipäivällä työreissun yhteydessä. Kolmas kokemus taas oli eri naisen kanssa, mutta se oli niin surkea, että sitä ei viitsi tässä yhteydessä muistella, mutta saatan palata joskus asiaan, kun kirjoittelen aiheen vierestä.
Naisten kuulee aina silloin tällöin valittavan sitä, kun nainen jakaa tavaraansa, hänet leimataan huoraksi. Kun taas mies jolla on paljon naissuhteita, arvostetaan pukiksi tai pelimieheksi. Tämähän on aivan totta, mutta kun se vain on näin. Nainen on se, joka päättää kenelle hän antaa ja kenelle ei. Miehellä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin olla sellainen henkilö, jolle nainen antaa ja nähdä vaivaa seksin hankkimiseksi. Vaikka maailma kulkee kohti sukupuolten tasa-arvoa, niin kauan kuin naiset pihtaavat ja miehet ovat valmiita harrastamaan seksiä kenen tahansa naisen kanssa, ei asia tule muuttumaan. Mielestäni asia konkretisoituu parhaiten netin seuranhaku ilmoituksia katsellessa, kun ”Nainen hakee miestä”, ilmoituksia ei ole kuin kourallinen ja ”Mies hakee naista” ilmoituksia pilvin pimein.Jos mies yrittäisi tehdä bisnestä myymällä itseään naisille, luulisin bisneksen olevan tuhoon tuomittu, tässä lisäperustelut asiaan.
Seksistä maksaminen on mielestäni kaikesta huolimatta kokemus, joka jokaisen herran tulisi kokea, vähän kuin armeijan käyminen. Sinänsä aika tympeä kokemus, mutta kalvaa kovasti mieltä, jollei sitä olisi tehnyt, mutta tuskin viitsisin matkustaa lentokoneella 12 tuntia, vain päästäkseni harrastamaan seksiä. Minulta taannoin kysyi eräs mies, parisuhteessa oleva, kannattaako hänen käydä maksullisissa ollessaan ulkomaan matkalla jossain entisen itäblokin maassa. Vastasin, että ei kannata. Miksi maksaa seksistä, jos sitä saa ilmaiseksi kotona?
Naisen asunto sijaitsi hyvällä paikalla ja parvekkeelta avautuivat upeat näkymät pikkutaajaman keskustaan. Asunto oli ilmeisesti naisella myös asuinkäytössä, ei siis pelkästään työpisteenä. Kaikkialla oli siistiä ja puhdasta. Nainen oli supisuomalainen ja mielestäni hän ei tehnyt ammattiaan pakon edessä, vaan tämä lienee hänelle vapaaehtoinen valinta. Myöhemmällä kerralla epäilykseni vahvistuivat, kun hän mainitsi omistavansa asunnon toiselta paikkakunnalta ja mainitsi jotain ohimennen etelän matkoistaan. Lähtiessäni minulle sattui vielä häveliäsvahinko, unohdin rahapussini hänen luokseen ja siellä oli vielä kaiken lisäksi jokunen satanen rahaa. Tuskin olin ehtinyt autolleni, kun hän soitti minulle ja sanoi että tule noutamaan rahapussisi. Hän ojensi sen ovelta ja kaikki olivat luonnollisesti tallella, rahat ja kortit. Tämä nainen oli siis täysi ammattilainen, joka osasi hommansa ja kaiken lisäksi oli rehellinen.
Kuten tuossa kerroinkin, olen siis käynyt huorissa, tai varmasti olen käynyt useastikin, mutta näillä kerroilla maksoin etukäteen. Mielestäni mm. tämän jutun naisesta olisi todella törkeää käyttää sanaa huora, parempi ilmaisu olisi mielestäni, seksiammattilainen, prostituoitu tai maksullinen nainen yms. Sana huora tuo minulle enemmänkin mieleen pettävän aviovaimon tai vaikka huonon itsetunnon omaavaan naisen, joka kerjää huomiota miehiltä olemalla turhan leväperäinen tavaransa kanssa. Tämä nainen oli kuitenkin fiksu ja asiansa osaava ja veikkaisin, että omaa seksuaalista elämäänsä hän toteutti naisen kanssa.
Lukijani haluavat luultavasti tietää, käytänkö näitä palveluita useastikin? Tämän naisen luona vierailin toisen kerran arkipäivällä työreissun yhteydessä. Kolmas kokemus taas oli eri naisen kanssa, mutta se oli niin surkea, että sitä ei viitsi tässä yhteydessä muistella, mutta saatan palata joskus asiaan, kun kirjoittelen aiheen vierestä.
Naisten kuulee aina silloin tällöin valittavan sitä, kun nainen jakaa tavaraansa, hänet leimataan huoraksi. Kun taas mies jolla on paljon naissuhteita, arvostetaan pukiksi tai pelimieheksi. Tämähän on aivan totta, mutta kun se vain on näin. Nainen on se, joka päättää kenelle hän antaa ja kenelle ei. Miehellä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin olla sellainen henkilö, jolle nainen antaa ja nähdä vaivaa seksin hankkimiseksi. Vaikka maailma kulkee kohti sukupuolten tasa-arvoa, niin kauan kuin naiset pihtaavat ja miehet ovat valmiita harrastamaan seksiä kenen tahansa naisen kanssa, ei asia tule muuttumaan. Mielestäni asia konkretisoituu parhaiten netin seuranhaku ilmoituksia katsellessa, kun ”Nainen hakee miestä”, ilmoituksia ei ole kuin kourallinen ja ”Mies hakee naista” ilmoituksia pilvin pimein.Jos mies yrittäisi tehdä bisnestä myymällä itseään naisille, luulisin bisneksen olevan tuhoon tuomittu, tässä lisäperustelut asiaan.
Seksistä maksaminen on mielestäni kaikesta huolimatta kokemus, joka jokaisen herran tulisi kokea, vähän kuin armeijan käyminen. Sinänsä aika tympeä kokemus, mutta kalvaa kovasti mieltä, jollei sitä olisi tehnyt, mutta tuskin viitsisin matkustaa lentokoneella 12 tuntia, vain päästäkseni harrastamaan seksiä. Minulta taannoin kysyi eräs mies, parisuhteessa oleva, kannattaako hänen käydä maksullisissa ollessaan ulkomaan matkalla jossain entisen itäblokin maassa. Vastasin, että ei kannata. Miksi maksaa seksistä, jos sitä saa ilmaiseksi kotona?
torstai 27. toukokuuta 2010
NAINEN, JOKA SOTKI SÄNKYNI
Kuka on sotkenut sänkyni? tätä kysyin itseltäni, kun tämän kertomuksen nainen oli poistunut asunnostani ja aamun valjettua huomasin, että sänkyni näytti teurastamon lattialta. Olin mennyt eräänä kevättalvisena keskiviikkoiltana paikalliseen baariin ja siellä tapasin tämän, ei niin sisäsiistin naisen. Hän lauloi jonkun hevimiehen kanssa karaokea, mutta kun laulu loppui, viittoi hän minut heidän pöytäänsä. Hevimies ei ollut selvästikään tämän rouvan mieleen ja niinpä poistuimme hyvissä ajoin ennen valomerkkiä ulos ja suutelimme kiihkeästi jo ravintolan nurkalla. Siitä kiiruhdimme asunnolleni ja suhteellisen äkkiä siirryimme sänkyyn. Aamun koittaessa hän teki lähtöä ja kysyi puhelinnumeroani, annoin sen viivyttelemättä ja rouva kysyi, mitä hän tallentaa nimekseni:
- Laitanko tähän vain että hyvä pano?
- Laita vain, vastasin ja nainen poistui rappukäytävään ja minä menin nukkumaan, kunnes olin ensin vaihtanut lakanat.
Seuraavana iltana otin puhelun nahkapoijulle ja kysyin, miten saan pestyä tällaiset tahrat pois lakanoistani. Kerroin tietysti hyvin yksityiskohtaisesti hänelle, mitä oli tapahtunut ja häntä alkoi kuulemma kuvottamaan ja oksettamaan. Tärkeimmäksi neuvoksi hän taasen sanoi, että pese sitten ne lakanat niin kuumalla vedellä kuin mahdollista. Taas olivat hyvät neuvot ja ystävät kalliita ja tämä biosaastunut pyykki saatiin puhtaaksi. Toivottavasti tämä ei jättänyt nahkapoijulle pysyviä traumoja.
Tämän naisen kanssa harrastettiin seksiä aika monta kertaa, usein homma meni seuraavalla tavalla: Tapasimme baarissa ja totesimme, että kumpaan osoitteeseen mennään. Sitten poistuimme hieman eriaikaan baarista ja menimme jommankumman osoitteeseen, jossa naimme kuin ilkeät siat. Aktin jälkeen menimme kumpikin omaan kotiimme. Julkisesti minun ei tarvinnut pussailla erityisemmin tätä naista, sillä hän oli tuolloin varattu. Seksituokiomme jatkuivat koko sen ajan, kun hän oli kihloissa jonkun miehen kanssa.
Mieleeni on jäänyt eräs sunnuntain ja maanantain välinen yö, kun puhelin soi ja tämä nainen soitti hieman kännissä ja kertoi olevansa rappukäytäväni ulko-ovella ja halusi sisälle. Ensiksi sanoin hänelle, etten kyllä viitsi avata ovea, mutta aivotoimintani laskeutuminen housuihini sai minut muuttamaan mieleni. Puin hetkeksi hieman vaatteita päälle ja kävin päästämässä hänet sisälle. Eteisessä hän tyynesti riisui ja menimme sängylle, tälläkään kerralla hän ei tarvinnut minkäänlaisia lämmittelyitä. Hän tilitti minulle huonoa suhdettaan mieheensä ja kertoi minulle, kuinka hän tarvitsee kaltaistani miestä, jossa on hänelle haastetta. Totesin hänelle siihen, että oikeastaan en edes pidä sinusta. Tietysti perään kehuin, että seksi hänen kanssaan on todella hyvää. Muistona tästäkin hänen vierailustaan, sain punaisia tahroja lakanoihini, pikkuhiljaa minuakin alkoi kuvottamaan. Toisen pesukerran jälkeen kysyin häneltä jatkossa, että levitämmekö sängylleni pvc-lakanan, hän myöntyi, jos hänestä vähääkään tuntui siltä, että se saattaisi olla tarpeen. Pvc lakanan kanssa kuulemma tulee sellainen fiilis, kuin rakastelisi rantapatjan päällä, hienoa, ajattelin.
Näitä tuokioitamme jatkui sinä kesänä epäsäännöllisen säännöllisesti syksyyn asti, kunnes hän erosi kihlatustaan, eikä tarvinnut enää minua seksuaalisia tarpeitaan tyydyttämään. Oikeastaan olin aika tyytyväinen, että hän korvasi minut puolella tusinalla muulla miehellä, sillä tapailujemme jälkeen näin baarissa hänen ex-kihlattunsa ja tunsin huonoa omatuntoa häntä kohtaan. Minua ei haitannut pätkän vertaa se, että nainen petti miestään kanssani, sehän oli vain hauska leikki ja tuntui jotenkin jännältä. Nähdessäni kuitenkin kerran tämän petetyn herran, tunsin huonoa omaatuntoa häntä kohtaan. Sen jälkeen ei ole tehnyt mieli harrastaa mitään tällaista, en piittaa yhtään pettävän halpamaisen naisen tunteista, vaan sen petetyn miehen, joka saattaa ollakin joku minun tuttu, kaveri tai muuten mukava tyyppi. Jos tämä tarina opetti minulle jotain, niin se on, vältä varattuja.
Syyskesällä tapasimme sillä erää viimeisen kerran, jonka jälkeen vierähtikin aikaa seuraavaan kesään, jolloin tapasimme jälleen baarissa ja poistuimme asunnolleni naimaan. Asunnossani oli silloin sen verran kuuma, että päädyimme naimaan myös parvekkeellamme. Onneksi oli pimeä elokuinen yö ja silloin tämä nainen oli vapaa, tapauksellahan saattaa olla vaikka silminnäkijöitä. Tuosta tapauksesta on kulunut jo aikaa ja en usko, että tapaamme enää seksin merkeissä. Olen koettanut pikkuhiljaa nostaa rimaa seksikumppanieni suhteen ylöspäin, sitä mukaa kun pillustustaitoni ovat kehittyneet. Nainen puhtaasti vakihoitona on vaikea-aihe. Yleensä he haluavat enemmän kuin pelkää seksiä, vaikka muuta väittävätkin. Lisäksi piparia ei tahdo koskaan saada silloin, kuin itse haluaisi tai edes kerkiäisi.
Sopivasti typerä ja röyhkeä, kuten tämän kertomuksen nainen, on mielestäni hoitona mitä parhain. Vielä kun hänessä olisi vähän nymfomaanin vikaa ja osaisi pitää suunsa kiinni, olisi ”unelmanaiseni” paketti kasassa. Onhan toki mukavaa, jos seksikumppanin kanssa pystyy keskustelemaan jotain henkevääkin, mutta mitäpä sitä liikoja vaatimaan, reikähän se on rotallakin.
- Laitanko tähän vain että hyvä pano?
- Laita vain, vastasin ja nainen poistui rappukäytävään ja minä menin nukkumaan, kunnes olin ensin vaihtanut lakanat.
Seuraavana iltana otin puhelun nahkapoijulle ja kysyin, miten saan pestyä tällaiset tahrat pois lakanoistani. Kerroin tietysti hyvin yksityiskohtaisesti hänelle, mitä oli tapahtunut ja häntä alkoi kuulemma kuvottamaan ja oksettamaan. Tärkeimmäksi neuvoksi hän taasen sanoi, että pese sitten ne lakanat niin kuumalla vedellä kuin mahdollista. Taas olivat hyvät neuvot ja ystävät kalliita ja tämä biosaastunut pyykki saatiin puhtaaksi. Toivottavasti tämä ei jättänyt nahkapoijulle pysyviä traumoja.
Tämän naisen kanssa harrastettiin seksiä aika monta kertaa, usein homma meni seuraavalla tavalla: Tapasimme baarissa ja totesimme, että kumpaan osoitteeseen mennään. Sitten poistuimme hieman eriaikaan baarista ja menimme jommankumman osoitteeseen, jossa naimme kuin ilkeät siat. Aktin jälkeen menimme kumpikin omaan kotiimme. Julkisesti minun ei tarvinnut pussailla erityisemmin tätä naista, sillä hän oli tuolloin varattu. Seksituokiomme jatkuivat koko sen ajan, kun hän oli kihloissa jonkun miehen kanssa.
Mieleeni on jäänyt eräs sunnuntain ja maanantain välinen yö, kun puhelin soi ja tämä nainen soitti hieman kännissä ja kertoi olevansa rappukäytäväni ulko-ovella ja halusi sisälle. Ensiksi sanoin hänelle, etten kyllä viitsi avata ovea, mutta aivotoimintani laskeutuminen housuihini sai minut muuttamaan mieleni. Puin hetkeksi hieman vaatteita päälle ja kävin päästämässä hänet sisälle. Eteisessä hän tyynesti riisui ja menimme sängylle, tälläkään kerralla hän ei tarvinnut minkäänlaisia lämmittelyitä. Hän tilitti minulle huonoa suhdettaan mieheensä ja kertoi minulle, kuinka hän tarvitsee kaltaistani miestä, jossa on hänelle haastetta. Totesin hänelle siihen, että oikeastaan en edes pidä sinusta. Tietysti perään kehuin, että seksi hänen kanssaan on todella hyvää. Muistona tästäkin hänen vierailustaan, sain punaisia tahroja lakanoihini, pikkuhiljaa minuakin alkoi kuvottamaan. Toisen pesukerran jälkeen kysyin häneltä jatkossa, että levitämmekö sängylleni pvc-lakanan, hän myöntyi, jos hänestä vähääkään tuntui siltä, että se saattaisi olla tarpeen. Pvc lakanan kanssa kuulemma tulee sellainen fiilis, kuin rakastelisi rantapatjan päällä, hienoa, ajattelin.
Näitä tuokioitamme jatkui sinä kesänä epäsäännöllisen säännöllisesti syksyyn asti, kunnes hän erosi kihlatustaan, eikä tarvinnut enää minua seksuaalisia tarpeitaan tyydyttämään. Oikeastaan olin aika tyytyväinen, että hän korvasi minut puolella tusinalla muulla miehellä, sillä tapailujemme jälkeen näin baarissa hänen ex-kihlattunsa ja tunsin huonoa omatuntoa häntä kohtaan. Minua ei haitannut pätkän vertaa se, että nainen petti miestään kanssani, sehän oli vain hauska leikki ja tuntui jotenkin jännältä. Nähdessäni kuitenkin kerran tämän petetyn herran, tunsin huonoa omaatuntoa häntä kohtaan. Sen jälkeen ei ole tehnyt mieli harrastaa mitään tällaista, en piittaa yhtään pettävän halpamaisen naisen tunteista, vaan sen petetyn miehen, joka saattaa ollakin joku minun tuttu, kaveri tai muuten mukava tyyppi. Jos tämä tarina opetti minulle jotain, niin se on, vältä varattuja.
Syyskesällä tapasimme sillä erää viimeisen kerran, jonka jälkeen vierähtikin aikaa seuraavaan kesään, jolloin tapasimme jälleen baarissa ja poistuimme asunnolleni naimaan. Asunnossani oli silloin sen verran kuuma, että päädyimme naimaan myös parvekkeellamme. Onneksi oli pimeä elokuinen yö ja silloin tämä nainen oli vapaa, tapauksellahan saattaa olla vaikka silminnäkijöitä. Tuosta tapauksesta on kulunut jo aikaa ja en usko, että tapaamme enää seksin merkeissä. Olen koettanut pikkuhiljaa nostaa rimaa seksikumppanieni suhteen ylöspäin, sitä mukaa kun pillustustaitoni ovat kehittyneet. Nainen puhtaasti vakihoitona on vaikea-aihe. Yleensä he haluavat enemmän kuin pelkää seksiä, vaikka muuta väittävätkin. Lisäksi piparia ei tahdo koskaan saada silloin, kuin itse haluaisi tai edes kerkiäisi.
Sopivasti typerä ja röyhkeä, kuten tämän kertomuksen nainen, on mielestäni hoitona mitä parhain. Vielä kun hänessä olisi vähän nymfomaanin vikaa ja osaisi pitää suunsa kiinni, olisi ”unelmanaiseni” paketti kasassa. Onhan toki mukavaa, jos seksikumppanin kanssa pystyy keskustelemaan jotain henkevääkin, mutta mitäpä sitä liikoja vaatimaan, reikähän se on rotallakin.
perjantai 14. toukokuuta 2010
RIIKKA T
Tämän naisen tapasin, kun tutustuin E-kontakti treffipalveluun. En ollut mitenkään suuremmin hakemassa seuraa, mutta jotenkin vaan ajauduimme pitkähköön sähköpostien vaihtoon joka johti siihen, että sovimme treffit jouluviikkoa edeltävälle viikolle. Tapasin tämän naisen hänen ehdottamassaan paikassa. Treffit eivät menneet minun mielestäni erityisen hyvin, sillä en mielestäni saanut tästä naisesta oikein mitään irti. Joulun jälkeen sitten otettiin vahinko takaisin ja käväistiin katsomassa elokuva Musta jää. Elokuvista siirryimme kahvittelemaan paikalliselle huoltoasemalle ja sitten tämä nainen heitti minut takaisin autolleni.
Tässä kirjoittaessani huomaan sen, kuinka vähän minkäänlaisia tuntemuksia tämä nainen minussa aiheutti. Mutta nyt jälkeenpäin voin sanoa, että kaikesta huolimatta hänessä olisi saattanut olla kaikki aika hyvin kohdallaan vaikka syvempään tutustumiseen. Hän oli kuitenkin fiksu ja omasi paljon sydämen sivistystä. Tutustuimme toisiimme varoen ja hitaasta tyyliin välillä yksi askel eteen ja kaksi taaksepäin. Hän oli minua kuusi vuotta vanhempi ja uskoisin etten olisi hänestä saanut pelkää seksikumppania, enkä sitä kyllä varmasti yrittänytkään. Tuolloin en vielä osannut suhtautua kunnolliselta tuntuviin naisiin välinpitämättömästi, niin kuin nykyään. Nykyään en ajattele, että jossakin ihmisessä olisi mitään erityistä, mutta tuolloin ajattelin hänestä näin ja sen huomaa siitä etten ollut silloin erityisen röyhkeä. Mutta en ollut hänestä erityisen kiinnostunutkaan ja sen huomaa helposti nyt, kun yritän muistaa detaljeja tapaamisistamme.
Treffailumme huipentui siihen, kun eräs maanantai-ilta menimme eräälle kodalle paistelemaan makkaraa. Tämä tilanne oli minulle hieman outo, enkä ollut mitenkään tilanteen herrana. Asiaa ei parantanut mitenkään se, että tämä reipas nainen sytytteli nuotioon tulet, pilkkoi kirveellä puut ja oli jotenkin omassa elementissään. Minä taasen olin jotenkin, kuin vieraalla maalla, tuulipuvussani(johon pukeudun kerran kolmessa vuodessa) Aikamme makkaraa paisteltuamme ja tarinoituamme tuumasimme, että olisi aika lähteä kotiin. Jotta tarina olisi jatkunut käsikirjoituksen mukaan, minun kai olisi pitänyt ehdottaa hänelle siirtymistä esim. hänen luokseen. Mutta syystä tai toisesta en sitä tehnyt, liekö syynä työstressi ja edellä mainitun tilanteen yhdistelmä. Lähdimme kumpikin omiin osoitteisiimme ja hän vielä soitti minulle ja kysyi menenkö tosiaan kotiini. Kyllähän minä vinkin ymmärsin, mutta en minä tiedä miksi toimin siinä tilanteessa kuin toimin.
Seuraavana päivänä minua kadutti eilinen ja soitin hänelle ja tiedustelin, voisimmeko mennä yhdessä vaikkapa iltakävelylle jonakin iltana. Hän ei tyrmännyt asiaa, mutta ei suostunut asiaan hetimmitenkään. Ymmärrän tietenkin hänen reaktionsa, totta kai käytökseni oli vähintäänkin kummallista, mutta toimin syystä tai toisesta kuin toimin. Seuraavana kesänä näin hänet jonkun miehen kainalossa eräänä viikonloppuna ja minua huvitti hänen reaktionsa minuun. Hänen täytyi ilmaista minulle suhteensa tähän mieheen käytöksellään, kietoa kättään hänen ympärilleen yms. ts. hänen käytöksensä ei ollut enää luontevaa minut nähdessään. Sinänsä se oli turhaa, ei hänessä mitään vikaa ollut, kaikki vaan ei mennyt hänen kanssaan nappiin. En minä pitänyt häntä rumana tai vastaavaa, vaikka hän kertoi minulle makkaraa paistellessamme aiemmin talvella olevansa ruma ja lihava. Ei mielestäni ollenkaan, jos se silloin ei tullut esille niin mielestäni hän oli viehättävä pitkissä punaisissa hiuksissaan ja sydämensivistystä ja elämän kokemusta omaava älykäs nainen.
Suurin syy siihen miksi en myöhemmin hänelle ehdotellut mitään treffailuja, saattoi olla siinä että tapasin seuraavassa tarinassa esiintyvän naisen. Tarinamme jatkuu kuitenkin tämän naisen suhteen siten, että noin vuosi ensitreffeistämme menin eräs arki-ilta naapuripitäjän kuppilaan sisälle. Tämä nainen oli töissä tiskin takana ja hämmennykseni sekoitti pasmani niin pahasti, että tilasin vaistomaisesti ison oluen vaikka olin autolla liikkeellä ja tarkoitukseni oli tilata alkoholiton olut. Kerroin tämän hänelle ja häntä nauratti tämä suuresti, no sattuuhan sitä. Tapauksesta kului muutama viikko, kunnes eräänä lauantai iltana hän soitti minulle, hänen asiansa oli jokseenkin merkityksetön, mutta seuraavat lauseemme jäivät pitkäksi aikaa mieleeni:
-Olen tässä ottanut pari siideriä, mitähän tässä lauantai iltana tekisi, mitä itse aiot tehdä tänään?
-Ajattelin mennä paikalliseen parille kaljalle, hyvää viikonloppua sullekkin!
Kuten voitte kuvitella, nainen loukkaantui tästä varmasti, miksen minä sanonut jotain sellaista, että voinko tulla luoksesi tai jotain? En siis sanonut, vaan torjuin hänet jokseenkin törkeästi. jälkeenpäin ihmettelen lähinnä, miksi tein kuten tein. Nainen oli kaikin puolin mukava ja haluttava, pidin hänestä ihmisenä, mutta käyttäydyin häntä kohtaan töykeästi. En varmaankaan saa koskaan itseltäni vastausta tähän, mutta täytyy ajatella, että tälläkin oli joku tarkoitus. ”Aina ei voi panna, vaikka saisi”
Tässä kirjoittaessani huomaan sen, kuinka vähän minkäänlaisia tuntemuksia tämä nainen minussa aiheutti. Mutta nyt jälkeenpäin voin sanoa, että kaikesta huolimatta hänessä olisi saattanut olla kaikki aika hyvin kohdallaan vaikka syvempään tutustumiseen. Hän oli kuitenkin fiksu ja omasi paljon sydämen sivistystä. Tutustuimme toisiimme varoen ja hitaasta tyyliin välillä yksi askel eteen ja kaksi taaksepäin. Hän oli minua kuusi vuotta vanhempi ja uskoisin etten olisi hänestä saanut pelkää seksikumppania, enkä sitä kyllä varmasti yrittänytkään. Tuolloin en vielä osannut suhtautua kunnolliselta tuntuviin naisiin välinpitämättömästi, niin kuin nykyään. Nykyään en ajattele, että jossakin ihmisessä olisi mitään erityistä, mutta tuolloin ajattelin hänestä näin ja sen huomaa siitä etten ollut silloin erityisen röyhkeä. Mutta en ollut hänestä erityisen kiinnostunutkaan ja sen huomaa helposti nyt, kun yritän muistaa detaljeja tapaamisistamme.
Treffailumme huipentui siihen, kun eräs maanantai-ilta menimme eräälle kodalle paistelemaan makkaraa. Tämä tilanne oli minulle hieman outo, enkä ollut mitenkään tilanteen herrana. Asiaa ei parantanut mitenkään se, että tämä reipas nainen sytytteli nuotioon tulet, pilkkoi kirveellä puut ja oli jotenkin omassa elementissään. Minä taasen olin jotenkin, kuin vieraalla maalla, tuulipuvussani(johon pukeudun kerran kolmessa vuodessa) Aikamme makkaraa paisteltuamme ja tarinoituamme tuumasimme, että olisi aika lähteä kotiin. Jotta tarina olisi jatkunut käsikirjoituksen mukaan, minun kai olisi pitänyt ehdottaa hänelle siirtymistä esim. hänen luokseen. Mutta syystä tai toisesta en sitä tehnyt, liekö syynä työstressi ja edellä mainitun tilanteen yhdistelmä. Lähdimme kumpikin omiin osoitteisiimme ja hän vielä soitti minulle ja kysyi menenkö tosiaan kotiini. Kyllähän minä vinkin ymmärsin, mutta en minä tiedä miksi toimin siinä tilanteessa kuin toimin.
Seuraavana päivänä minua kadutti eilinen ja soitin hänelle ja tiedustelin, voisimmeko mennä yhdessä vaikkapa iltakävelylle jonakin iltana. Hän ei tyrmännyt asiaa, mutta ei suostunut asiaan hetimmitenkään. Ymmärrän tietenkin hänen reaktionsa, totta kai käytökseni oli vähintäänkin kummallista, mutta toimin syystä tai toisesta kuin toimin. Seuraavana kesänä näin hänet jonkun miehen kainalossa eräänä viikonloppuna ja minua huvitti hänen reaktionsa minuun. Hänen täytyi ilmaista minulle suhteensa tähän mieheen käytöksellään, kietoa kättään hänen ympärilleen yms. ts. hänen käytöksensä ei ollut enää luontevaa minut nähdessään. Sinänsä se oli turhaa, ei hänessä mitään vikaa ollut, kaikki vaan ei mennyt hänen kanssaan nappiin. En minä pitänyt häntä rumana tai vastaavaa, vaikka hän kertoi minulle makkaraa paistellessamme aiemmin talvella olevansa ruma ja lihava. Ei mielestäni ollenkaan, jos se silloin ei tullut esille niin mielestäni hän oli viehättävä pitkissä punaisissa hiuksissaan ja sydämensivistystä ja elämän kokemusta omaava älykäs nainen.
Suurin syy siihen miksi en myöhemmin hänelle ehdotellut mitään treffailuja, saattoi olla siinä että tapasin seuraavassa tarinassa esiintyvän naisen. Tarinamme jatkuu kuitenkin tämän naisen suhteen siten, että noin vuosi ensitreffeistämme menin eräs arki-ilta naapuripitäjän kuppilaan sisälle. Tämä nainen oli töissä tiskin takana ja hämmennykseni sekoitti pasmani niin pahasti, että tilasin vaistomaisesti ison oluen vaikka olin autolla liikkeellä ja tarkoitukseni oli tilata alkoholiton olut. Kerroin tämän hänelle ja häntä nauratti tämä suuresti, no sattuuhan sitä. Tapauksesta kului muutama viikko, kunnes eräänä lauantai iltana hän soitti minulle, hänen asiansa oli jokseenkin merkityksetön, mutta seuraavat lauseemme jäivät pitkäksi aikaa mieleeni:
-Olen tässä ottanut pari siideriä, mitähän tässä lauantai iltana tekisi, mitä itse aiot tehdä tänään?
-Ajattelin mennä paikalliseen parille kaljalle, hyvää viikonloppua sullekkin!
Kuten voitte kuvitella, nainen loukkaantui tästä varmasti, miksen minä sanonut jotain sellaista, että voinko tulla luoksesi tai jotain? En siis sanonut, vaan torjuin hänet jokseenkin törkeästi. jälkeenpäin ihmettelen lähinnä, miksi tein kuten tein. Nainen oli kaikin puolin mukava ja haluttava, pidin hänestä ihmisenä, mutta käyttäydyin häntä kohtaan töykeästi. En varmaankaan saa koskaan itseltäni vastausta tähän, mutta täytyy ajatella, että tälläkin oli joku tarkoitus. ”Aina ei voi panna, vaikka saisi”
perjantai 7. toukokuuta 2010
VIRVE
”Pillua avaimet käteen periaatteella” Edellä mainittua tekstiä käyttäisin, mikäli tinkisin totutusta tavasta käyttää naisen etunimeä otsikossa. Lause kuvaa osuvasti, kuinka helpoksi tämä nainen teki minulle mahdollisuuden harrastaa seksiä hänen kanssaan.
Tutustuin tähän naiseen työn merkeissä, tapasimme joka yö ja jossain vaiheessa syvensimme suhdettamme moikkaus-tasolta keskustelutasolle. Aika pian tältä tasolta siirryimme seuraavalle tasolle seuraavan keskustelun saattelemana:
-Sää voisit kyllä Virve tarjota mulle joskus kaljan, kun joudun auttelemaan aina sua.
-Missäs nähdään lauantaina?
Sitten vaihdettiin puhelinnumeroita ja kerroin hänelle, että minun pitikin lähteä muutenkin kaupunkiin morjestamaan nahkapoijua. Lauantaina siirryimme suomen ateenaan Nahkapoijun kanssa, joka sattuikin silloin olemaan täälläpäin. Jo matkalla neiti soittikin minulle ja kyseli olinko lähtenyt matkaan, sovimme tapaamisen keskustaan johonkin kellonaikaan. Saavuttuamme kaupunkiin, menimme alkajaiseksi nahkapoijun asunnolle, jossa odottelin sovittua tapaamisaikaa.
Saavuin paikalle yksin, jossa minua oli vastassa Virve ja hänen kaverinsa Neppa. Naiset tiedustelivat, mihin olin kaverini jättänyt, siispä Nahkapoiju kutsuttiin paikalle. Joimme sen minulle luvatun oluen ja jäimme viettämään iltaa kolmistaan, sillä Neppa hävisi omille teilleen. Sen sijaan Nahkapoijun miehekäs olemus houkutteli paikalle komeaa miesseuraa. Seuraamme liittyi iso kaljupäinen, nahkatakkinen mies, joka osoittautui myöhemmin Virven kaveriksi. Nahkatakkiset herrat tulivat juttuun hyvin keskenään.
Siirryimme toiseen baariin Virven ja Nahkapoijun kanssa, myöhemmin Virven istuessa puoliksi sylissäni, kehotin Nahkapoijua ystävällisesti poistumaan vittuun paikalta, sillä koin hänen seuransa häiritsevän pillustustani. Hän teki kuten toivoin ja voin näin jälkeenpäin vain olla kiitollinen hänen ymmärryksestään ja kärsivällisyydestään. Sittemmin hyppäsin Virven kyytiin, joka toimi sinä iltana kuskina kavereilleen. Jouduin matkustamaan hänen seurassaan muutaman tunnin, mitä hänen kuskin hommansa kestivät. Minun oli kuulemma jäätävä hänen luokseen yöksi, sillä olin juonut sen oluen ja en ollut hänen mukaansa ajokunnossa.
Kun kaikki oli aamulla kyyditty oikeisiin osoitteisiinsa, saavuimme Virven asunnolle. Hän toivoi, että voisin nukkua hänen vieressään, sillä hän ei viitsinyt kuulemma laittaa vierasvuodetta minulle. Pitkin hampain minä suostuin ja seuraavien tuntien tapahtumat jätetäänkin sitten kertomatta. Seksi hänen kanssaan ei ollut erityinen erikoista, jos ei nyt mitenkään huonoakaan. Aamulla otettiin kuitenkin muutama uusinta ja hän totesikin jollekin kaverilleen, joka sattui soittamaan, etteivät vaatteet meinaa jäädä päälle, vaikka monta kertaa pukee.
Sunnuntai iltapäivänä hän toimitti minut omalle autolleni ja suuntasin nokan kohti kotiani. Seuraavan viikon aikana soiteltiin muutama kerta ja nähtiin kerran töissä. Taidettiin suudellakin silloin vähän. Seuraavana perjantaina yritin kerran soittaa hänelle, mutta hän ei vastannut, eikä takaisin soittoa kuulunut. Tiedustelin viestillä tapaammekohan viikonlopun aikana, hän vaikutti jotenkin vastahakoiselta siihen, vaikka suostuikin. Lisäksi hän halusi, että kaverinsa voisi tulla mukaan, kun tapaamme kaupungilla, suostuin tietenkin. Osasin tässä vaiheessa aavistella jo, mitä tuleman pitää ja niinhän siinä sitten kävi.
Hän halusi kertoa minulle jotain, mutta ei saanut kakistettua sitä ulos. Kehotin häntä kertomaan, mitä hänelle oli sydämellään. Pienellä suostuttelulla hän kertoikin minulle, että oli tavannut kaupungilla edellisenä iltana miehen ja he olivat menneet hänen kämpilleen ja harrastaneet seksiä. Hän itki tätä asiaa kyyneleet silmissään ja minä kuuntelin ymmärtäväisen oloisena. Viimein hänen ilmeensä muuttui iloisemmaksi ja hän kysyi etten kai ole lähdössä pois. Sanoin vain hymyillen, että eiköhän se ole parasta, että lähden kotiini.
Sitten hyppäsin autooni ja ajattelin, että jos kuuden päivän jälkeen pitää jo pokata uusi mies, niin eiköhän se ole sitten minun kohdaltani siinä. Ajellessani kotia kohden huomasin, että minua vitutti ainoastaan se, etten saanut sinä iltana pillua. En tuntenut oikeastaan yhtään mitään, vaikka käänsin selkäni ja lähdin pois ihmisen luota josta sentään jollain tasolla pidin. Tajusin tämän ajellessani kotiinpäin ja tunsin suurta ylpeyttä itsessäni, sillä tiesin, että uusi lehti oli kääntynyt elämässäni lopullisesti. Olin näyttänyt jotain sellaista itselleni, mitä en ollut aiemmin tehnyt.
Seuraavalla viikolla kohtasin töissä naisen, joka oli äärimmäisen vaivautuneen oloinen. Kysyin häneltä iloisesti, etteihän meillä ole sitten mitään riitaa? Hän ilahtui selvästi ja totesi, ettei tietenkään ja pystyimme sen jälkeen kommunikoimaan täysin normaalisti. Seuraavien päivien aikana sain kuulla hänen uudesta mieskokelaastaan ja jos olisin ollut täysin rehellinen, olisin kertonut hänelle, ettei voisi vähempää kiinnostaa. En tiedä, olisinko ollut hänelle mieluisempi vaihtoehto panokaveriksi, vai oliko hän niin tunneälyllisesti typerä, kun hänen täytyi kertoa minulle kaikkea tuollaista. Oli miten oli, kuuntelin kuitenkin kohteliaasti.
Jossain vaiheessa tuli sellainen aika, ettemme tavanneet vähään aikaan töissä, kun taas tapasimme jonkun kuukauden kuluttua, oli tämäkin edellä mainittu herra menneen talven lumia. Se tieto ei minua järkyttänyt millään tavalla, mutta seuraava tieto kylläkin. Oli kulunut jotakin vuoden verran ensipanostamme, kun taas tapasimme töissä. Kysyin kohteliaasti mitä kuuluu. Tähän neiti vastasi, kiitos hyvää, olen vaihtanut miehet naisiin. Tämä tieto hetkautti minua, enhän sentään ennen ole ollut lesbon kanssa sängyssä. Kuuntelin tyynesti, kun hän kertoi suhteestaan, enpä osannut siihen mitään sanoa, en edes vittuilla.
Taas kului jokunen kuukausi, kunnes näimme toisemme. Hän kertoi minulle, että tämä hänen elämänsä nainen oli osoittautunut petolliseksi valehtelijaksi, jolla oli ollut koko ajan suhde toiseen naiseen. Eli tämä hänen tyttöystävänsä oli pettänyt häntä kuin pelimies konsanaan. Kun tajusin hänen kertomastaan, että hän ei seurustele tällä hetkellä, kysyin onko hän nyt sitten hetero vaiko lesbo. Hän mietti tovin ja vastasi minulle seuraavalla tavalla: -Kun on ollut naisen kanssa sängyssä kerran, eivät miehet ole sen jälkeen tuntuneet oikein missään. Tämä edellinen kommentti kävi melkoisesti miehisen itsetuntoni päälle, en osannut sanoa siihen mitään. Kuitenkin nykyään tämä kyseinen nainen asuu kuulemma miehen kanssa.
Tutustuin tähän naiseen työn merkeissä, tapasimme joka yö ja jossain vaiheessa syvensimme suhdettamme moikkaus-tasolta keskustelutasolle. Aika pian tältä tasolta siirryimme seuraavalle tasolle seuraavan keskustelun saattelemana:
-Sää voisit kyllä Virve tarjota mulle joskus kaljan, kun joudun auttelemaan aina sua.
-Missäs nähdään lauantaina?
Sitten vaihdettiin puhelinnumeroita ja kerroin hänelle, että minun pitikin lähteä muutenkin kaupunkiin morjestamaan nahkapoijua. Lauantaina siirryimme suomen ateenaan Nahkapoijun kanssa, joka sattuikin silloin olemaan täälläpäin. Jo matkalla neiti soittikin minulle ja kyseli olinko lähtenyt matkaan, sovimme tapaamisen keskustaan johonkin kellonaikaan. Saavuttuamme kaupunkiin, menimme alkajaiseksi nahkapoijun asunnolle, jossa odottelin sovittua tapaamisaikaa.
Saavuin paikalle yksin, jossa minua oli vastassa Virve ja hänen kaverinsa Neppa. Naiset tiedustelivat, mihin olin kaverini jättänyt, siispä Nahkapoiju kutsuttiin paikalle. Joimme sen minulle luvatun oluen ja jäimme viettämään iltaa kolmistaan, sillä Neppa hävisi omille teilleen. Sen sijaan Nahkapoijun miehekäs olemus houkutteli paikalle komeaa miesseuraa. Seuraamme liittyi iso kaljupäinen, nahkatakkinen mies, joka osoittautui myöhemmin Virven kaveriksi. Nahkatakkiset herrat tulivat juttuun hyvin keskenään.
Siirryimme toiseen baariin Virven ja Nahkapoijun kanssa, myöhemmin Virven istuessa puoliksi sylissäni, kehotin Nahkapoijua ystävällisesti poistumaan vittuun paikalta, sillä koin hänen seuransa häiritsevän pillustustani. Hän teki kuten toivoin ja voin näin jälkeenpäin vain olla kiitollinen hänen ymmärryksestään ja kärsivällisyydestään. Sittemmin hyppäsin Virven kyytiin, joka toimi sinä iltana kuskina kavereilleen. Jouduin matkustamaan hänen seurassaan muutaman tunnin, mitä hänen kuskin hommansa kestivät. Minun oli kuulemma jäätävä hänen luokseen yöksi, sillä olin juonut sen oluen ja en ollut hänen mukaansa ajokunnossa.
Kun kaikki oli aamulla kyyditty oikeisiin osoitteisiinsa, saavuimme Virven asunnolle. Hän toivoi, että voisin nukkua hänen vieressään, sillä hän ei viitsinyt kuulemma laittaa vierasvuodetta minulle. Pitkin hampain minä suostuin ja seuraavien tuntien tapahtumat jätetäänkin sitten kertomatta. Seksi hänen kanssaan ei ollut erityinen erikoista, jos ei nyt mitenkään huonoakaan. Aamulla otettiin kuitenkin muutama uusinta ja hän totesikin jollekin kaverilleen, joka sattui soittamaan, etteivät vaatteet meinaa jäädä päälle, vaikka monta kertaa pukee.
Sunnuntai iltapäivänä hän toimitti minut omalle autolleni ja suuntasin nokan kohti kotiani. Seuraavan viikon aikana soiteltiin muutama kerta ja nähtiin kerran töissä. Taidettiin suudellakin silloin vähän. Seuraavana perjantaina yritin kerran soittaa hänelle, mutta hän ei vastannut, eikä takaisin soittoa kuulunut. Tiedustelin viestillä tapaammekohan viikonlopun aikana, hän vaikutti jotenkin vastahakoiselta siihen, vaikka suostuikin. Lisäksi hän halusi, että kaverinsa voisi tulla mukaan, kun tapaamme kaupungilla, suostuin tietenkin. Osasin tässä vaiheessa aavistella jo, mitä tuleman pitää ja niinhän siinä sitten kävi.
Hän halusi kertoa minulle jotain, mutta ei saanut kakistettua sitä ulos. Kehotin häntä kertomaan, mitä hänelle oli sydämellään. Pienellä suostuttelulla hän kertoikin minulle, että oli tavannut kaupungilla edellisenä iltana miehen ja he olivat menneet hänen kämpilleen ja harrastaneet seksiä. Hän itki tätä asiaa kyyneleet silmissään ja minä kuuntelin ymmärtäväisen oloisena. Viimein hänen ilmeensä muuttui iloisemmaksi ja hän kysyi etten kai ole lähdössä pois. Sanoin vain hymyillen, että eiköhän se ole parasta, että lähden kotiini.
Sitten hyppäsin autooni ja ajattelin, että jos kuuden päivän jälkeen pitää jo pokata uusi mies, niin eiköhän se ole sitten minun kohdaltani siinä. Ajellessani kotia kohden huomasin, että minua vitutti ainoastaan se, etten saanut sinä iltana pillua. En tuntenut oikeastaan yhtään mitään, vaikka käänsin selkäni ja lähdin pois ihmisen luota josta sentään jollain tasolla pidin. Tajusin tämän ajellessani kotiinpäin ja tunsin suurta ylpeyttä itsessäni, sillä tiesin, että uusi lehti oli kääntynyt elämässäni lopullisesti. Olin näyttänyt jotain sellaista itselleni, mitä en ollut aiemmin tehnyt.
Seuraavalla viikolla kohtasin töissä naisen, joka oli äärimmäisen vaivautuneen oloinen. Kysyin häneltä iloisesti, etteihän meillä ole sitten mitään riitaa? Hän ilahtui selvästi ja totesi, ettei tietenkään ja pystyimme sen jälkeen kommunikoimaan täysin normaalisti. Seuraavien päivien aikana sain kuulla hänen uudesta mieskokelaastaan ja jos olisin ollut täysin rehellinen, olisin kertonut hänelle, ettei voisi vähempää kiinnostaa. En tiedä, olisinko ollut hänelle mieluisempi vaihtoehto panokaveriksi, vai oliko hän niin tunneälyllisesti typerä, kun hänen täytyi kertoa minulle kaikkea tuollaista. Oli miten oli, kuuntelin kuitenkin kohteliaasti.
Jossain vaiheessa tuli sellainen aika, ettemme tavanneet vähään aikaan töissä, kun taas tapasimme jonkun kuukauden kuluttua, oli tämäkin edellä mainittu herra menneen talven lumia. Se tieto ei minua järkyttänyt millään tavalla, mutta seuraava tieto kylläkin. Oli kulunut jotakin vuoden verran ensipanostamme, kun taas tapasimme töissä. Kysyin kohteliaasti mitä kuuluu. Tähän neiti vastasi, kiitos hyvää, olen vaihtanut miehet naisiin. Tämä tieto hetkautti minua, enhän sentään ennen ole ollut lesbon kanssa sängyssä. Kuuntelin tyynesti, kun hän kertoi suhteestaan, enpä osannut siihen mitään sanoa, en edes vittuilla.
Taas kului jokunen kuukausi, kunnes näimme toisemme. Hän kertoi minulle, että tämä hänen elämänsä nainen oli osoittautunut petolliseksi valehtelijaksi, jolla oli ollut koko ajan suhde toiseen naiseen. Eli tämä hänen tyttöystävänsä oli pettänyt häntä kuin pelimies konsanaan. Kun tajusin hänen kertomastaan, että hän ei seurustele tällä hetkellä, kysyin onko hän nyt sitten hetero vaiko lesbo. Hän mietti tovin ja vastasi minulle seuraavalla tavalla: -Kun on ollut naisen kanssa sängyssä kerran, eivät miehet ole sen jälkeen tuntuneet oikein missään. Tämä edellinen kommentti kävi melkoisesti miehisen itsetuntoni päälle, en osannut sanoa siihen mitään. Kuitenkin nykyään tämä kyseinen nainen asuu kuulemma miehen kanssa.
lauantai 1. toukokuuta 2010
TARJA
Lauantain alkaessa painaa päälle, suunnittelin, että mistähän sitä voisi saada pillua. Vastailin muutamaan netin seuranhaku ilmoitukseen ja kerroin olevani nuorimies jolla on tanssitaidot hieman ruosteessa ja haluaisin harjoitella niitä jossain lauantai-iltana. Sain kolme vastausta, joista yksi lupautui samana iltana. Suuntasin auton keulan kohti Karstulaa, jonne tämä nainen lupasi toisaalta tulla. Tapasimme tanssipaikan portilla ja siirryimme hetimmiten sisätiloihin. Nainen oli todella kärsivällinen opettaja ja minä todella huono oppilas. Kuulemamme huudot: Hölkkä on muualla! kertoivat jotain tanssitaidostani.
Aikamme yritettyämme tuli hidaskappale, jonka aikana ymmärsimme siirtyä pois tanssipaikalta jonnekin toisaalle tekemään jotakin mielenkiintoisempaa. Tarjan ehdotuksesta etsimme uimarantaa kesäisenä yönä, mutta päädyimme vanhan ladon viereen parittelemaan. Naiminen autossa oli minulle näin jälkeenpäin ajateltuna niin vastenmielistä, että en sitä ole tämän tapauksen jälkeen tehnyt. Kuitenkin tuolla kertaa se oli kaikesta huolimatta rastin mukavin osuus. Rouva kertoi minulle, että hän haluaa aina myös takaapäin. Moinen toimenpide ei onnistunut minulta autossa, joten siirryimme ulkotiloihin.
Alkuun tilanne tuntui aika hyvältä, mutta aika pian alkoi tuntua kovaa pistelyä siellä täällä kehossani. Olimme parittelemassa aivan lähellä muurahaispesää ja niitä muurahaisiahan oli sitten kaikkialla. Rouva saatiin tyydytettyä, mutta sitten alkoi pukeutuminen ja huomasin, että muurahaisia oli kaikkialla vaatteissani, autossa ja kai tukassakin. Kaikesta huolimatta laitoin käytetyn kondomin pajun vesaan solmuun, kuin valloittaja vuorenhuipulle konsanaan. Mahtoi siinä olla maanomistaja ladolle seuraavan kerran saapuessaan ihmeissään.
Kotimatkan varrella koukkasin rouvan kotiinsa ja sitten poikkesin aamiaiselle aakkosasemalle. Pistelyyn alkoi turtua, mutta taas muurahainen tuli jostakin katsomaan pöydälle ateriaani. Sitten vain kotiin suihkuun ja nukkumaan. Seuraavana päivänä tuli sähköpostiin viesti, jossa kiiteltiin edellisestä illasta. Oli mukava huomata, että olimme tämän rouvan kanssa vain halunneet sitä yhtä asiaa. Isä kysyi minulta myöhemmin saunassa, olinko istunut kusiaispesän päällä, kun olin niin paukamilla, en viitsinyt vastata: -En ole istunut kusiaispesän päällä, olen nainut sen vieressä.
Aikamme yritettyämme tuli hidaskappale, jonka aikana ymmärsimme siirtyä pois tanssipaikalta jonnekin toisaalle tekemään jotakin mielenkiintoisempaa. Tarjan ehdotuksesta etsimme uimarantaa kesäisenä yönä, mutta päädyimme vanhan ladon viereen parittelemaan. Naiminen autossa oli minulle näin jälkeenpäin ajateltuna niin vastenmielistä, että en sitä ole tämän tapauksen jälkeen tehnyt. Kuitenkin tuolla kertaa se oli kaikesta huolimatta rastin mukavin osuus. Rouva kertoi minulle, että hän haluaa aina myös takaapäin. Moinen toimenpide ei onnistunut minulta autossa, joten siirryimme ulkotiloihin.
Alkuun tilanne tuntui aika hyvältä, mutta aika pian alkoi tuntua kovaa pistelyä siellä täällä kehossani. Olimme parittelemassa aivan lähellä muurahaispesää ja niitä muurahaisiahan oli sitten kaikkialla. Rouva saatiin tyydytettyä, mutta sitten alkoi pukeutuminen ja huomasin, että muurahaisia oli kaikkialla vaatteissani, autossa ja kai tukassakin. Kaikesta huolimatta laitoin käytetyn kondomin pajun vesaan solmuun, kuin valloittaja vuorenhuipulle konsanaan. Mahtoi siinä olla maanomistaja ladolle seuraavan kerran saapuessaan ihmeissään.
Kotimatkan varrella koukkasin rouvan kotiinsa ja sitten poikkesin aamiaiselle aakkosasemalle. Pistelyyn alkoi turtua, mutta taas muurahainen tuli jostakin katsomaan pöydälle ateriaani. Sitten vain kotiin suihkuun ja nukkumaan. Seuraavana päivänä tuli sähköpostiin viesti, jossa kiiteltiin edellisestä illasta. Oli mukava huomata, että olimme tämän rouvan kanssa vain halunneet sitä yhtä asiaa. Isä kysyi minulta myöhemmin saunassa, olinko istunut kusiaispesän päällä, kun olin niin paukamilla, en viitsinyt vastata: -En ole istunut kusiaispesän päällä, olen nainut sen vieressä.
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
SANNA
Jos aiemman kertomukseni Tintti onnistui kääntämään suuntani suhtautumisessani naisiin, tämä Sanna onnistui lyömään sen viimeisen naulan arkkuun. Ei kahta ilman kolmatta, eli tämänkään naisen kanssa en päässyt harjoittelemaan lasten tekemistä, mutta palataanpa vähän ajassa taaksepäin siihen, mistä kaikki alkoi.
Oli nimipäiväni, jota en ollut juhlimassa, vaan liikkeellä paikallisessa kuppilassa muuten vain ja autolla vissyvesi linjalla. Ulkona oli kova pakkanen ja ihmettelin kylmässä autossa välillä palellessani, miksi yleensä lähdin liikkeelle. Olin tehnyt noin vuoden pelkkää yötyötä ja sattuneesta syystä nukkuminen ei onnistunut edes viikonloppuna öisin. Nukkumisesta oli siis tullut keskusteltua viime kuukausina yhden jos toisenkin ihmisen kanssa. Aivan kuin baarissa puolitutussa seurueessa oleva minulle ventovieras nainen olisi tiennyt jotain tästä, sillä hän kysyi: Olenko saanut nukuttua? Häkellyin hieman kysymyksestä, sillä kuvittelin hänen tuntevan minut jostakin. Pian selvisi, että olimme tuntemattomia toisillemme, tai hän tiesi joitakin perusasioita minusta, ilmeisesti oli kerinnyt kysellä puolitutuiltani, kuka olin. Kerroin hänelle, että epäilin hänen olevan kova raatelemaan, hän taas epäili minun ottavan ihmiset haltuun pöyristyttämällä. Mitä lie mahtoi hän silläkin tarkoittaa?
Siirryimme juttelemaan hieman syrjäiseen pöytään ja juttu luisti niin hyvin, että pilkku tulikin äkkiä. Narikassa totesin vielä, että hänen päällystakkinsa oli tyylikäs. Olin näet luvannut tarkastaa lähtiessäni, oliko hän päällystakkia myöten yhtä tyylikäs kuin ilman. Tiemme erkanivat tässä vaiheessa. Kylmään autoon päästyäni ja lähdettyäni liikkeelle huomasin pian puolitutun seurueen kävelemässä taksiasemaa kohti. Avasin ikkunaa ja kutsuin koko seurueen kyytiin, siinä oli myös tämä kyseinen nainen. Sekalainen seurakuntamme siirtyi kohti naapuri kyläkuntaa. Ensimmäisenä kyydistä jäi eräs silloinen kaverini, nykyinen halveksuntani kohde, lyhyt E. Hän yritti viimeiseen asti houkutella seurueen Neiti J:tä kotiinsa, mutta se ei onnistunut, vaan lyhyt E jäi yksin pois kyydistä. Kun auton ovi oli sulkeutunut, totesi Sanna, että kyllä lyhyestä E:stä neiti J:lle mies saadaan, kun laitetaan sille puujalat. Kyseinen kommentti taisi aiheuttaa hilpeyttä minussa. En olisi saanut hymyillä kyseiselle kommentille, minkäs sitä lyhyydelleen voi. Tosin puutteellisen koonhan voi korvata henkisellä koolla, mutta myöhemmin olen huomannut, ettei se ole toteutunut tämän herran kanssa. Seuraavaksi poistui kyydistä pariskunta M&M, ja viimeisenä Sanna ja neiti J. Sanna kiitteli kyydistä ja kertoi, että oli ollut kiva ilta. Vastasin, että kuin myös minullakin ja toivottelin hyvät yöt ja lähdin enempiä kyselemättä kotiini.
Arkipäivän koittaessa huomasin, että tämä nainen vaivasi minua. En saanut asiaa mielestäni, vaan ajattelin, että minun täytyy soittaa hänelle. Minulla ei ollut numeroa, ainoastaan etunimi ja osoite. Onneksi numerotiedustelusta löytyi apu ja pääsin soittamaan hänelle. Tein tikusta asiaa ja kyselin häneltä autostani löytyneistä avaimista, jotka epäilin olevan jääneen joltakin matkustajista. Sehän oli valkoinen valhe, avaimet kyllä olivat totta, mutta ne olivat jääneet sinne autooni jo aiemmin. Muutamaa päivää myöhemmin soitin hänelle uudestaan, mutta silloin emme muistaneet puhua avaimista. Seuraavana lauantai-iltana hän kutsui minut kellariyksiöönsä kylään. Katselimme telkkaria ja juttelimme. Puolenyön jälkeen häntä alkoi väsyttämän, joten minä peittelin hänet sohvalle ja kysyin, sammutanko valot lähtiessäni? Silloin hän veti pääni lähelleen ja antoi kiihkeän kielisuudelman, ilmeisesti sen oli tarkoitus antaa uskoa minulle tulevaa varten, että minun kannattaa tulla hänelle toistekin käymään.
Viikon kuluttua jatkoimme tutustumista elokuvien merkeissä, sitten kahvikupposen parissa aakkosasemalla, en kyllä muista kumpi tapahtui ensin. Elokuvateatterissa tapahtui mukava sattumus, siellä pyöri Vares V2 jäätynyt enkeli. Siinähän on kohtaus jossa Vares avaa koeajolla autoradion ja sieltä tulee pornolaulu: - oi Sanna, Sanna, tahdon sua panna.. Täytyy kyllä myöntää, että se sopi mielentilaani aika hyvin.
Elokuvan jälkeen kävimme kahvikupposella, ennen kuin tiemme erkanivat. Näiden jälkeenpäin ajateltuna täydellisesti menneiden jallitusreissujen jälkeen, tein sitten todella suuren töppäyksen. Niin suuren, että en tiedä voiko siitä edes kertoa, mutta kerron kuitenkin.
Ystävänpäivä alkoi painaa päälle, joten tein neidille ehdotuksen, jos tuon kahvileivät ja neiti keittäisi ne presidenttikahvit. Se oli kuulemma hyvä ehdotus, kävin hakemassa vielä kimpun ruusuja mukaani. Iltamyöhällä menin kylään, toivottelin hyvät ystävänpäivät ja ojensin ruusut. Ihastelimme hänelle tulleita ystävänpäiväkortteja ja kahvittelimme kaikessa rauhassa. Kun kello oli jo paljon, ehdotin neidille niskojen hieromista ja hän suostui välittömästi. Tämän episodin jälkeen totesin, että kyllä minun nyt täytyy mennä. Neiti koetti tuoda jotain tajuntaani kertomalla, että hänellä on liukuvatyöaika, eikä välttämättä niin aikaista nousua aamulla. Minä kuitenkin halasin häntä ovella ja toivottelin hänelle hyvät yöt.
Tämä edellä mainittu illanvietto tapahtui joskus alkuviikosta ja perjantaina soitin hänelle. Tiedostelin häneltä kuulumisia, johon hän vastasi: - Kaveri soitteli äsken ja kertoi, että oli tavannut ihanan miehen, mutta tämä ei anna tälle naiselle yhtään siimaa. Totesin täysin hölmönä ja ymmärtämättömyyttäni, aijaa.. Mutta sitten tein sen, tein sen elämäni suurimman yksittäisen virheen, tai ainakin pitkään se siltä tuntui. kerroin maailman vilpittömimmin hänelle raadollisen totuuden: - Anteeksi se viimekertainen, minä en silloin uskaltanut, voisimmeko tavata viikonloppuna? Tämän menin sitten sanomaan ja hän reagoi seuraavasti: Tämän sanottuani hän unohti varmaankin vähäksi aikaa hengittämisen ja siitä selvittyään vastasi, ettei kerkiä millään, sillä viikonloppuna on muuta tekemistä.
Tajusin kyllä puhelun lopetettuani, että nyt meni pahasti pieleen, mutta vasta sunnuntaina otin häneen yhteyttä. Kysyin häneltä, voisimmeko tavata? Hieman vastahakoisesti hän suostui, mutta suostui kuitenkin. Saavuin hänen asuntoonsa ja siellä oli lämpötila viime kerrasta laskenut varmasti pakkasen puolelle. Yritin istua hänen viereensä, mutta hän siirtyi kauemmaksi vierestäni ja oli närkästyneen ja vaivautuneen näköinen. Sitten hän alkoi kertoa minulle klassisia fraaseja, en ole vielä toipunut edellisestä suhteesta. yms. Epätoivossani koetin vielä perustella, että eikö tuollaista arkuutta voi ymmärtää, niin minulle vastattiin tylysti: Jos ei riitä rohkeus, niin jää kuulemma kaikki kiva kokematta. Ulko-ovella halasimme ja typeryksissäni yritin suudella häntä, siihen hän totesi, ettei tehdä tästä yhtään vaikeampaa ja kehotti poistumaan ulko-ovesta.
Olin pahasti poissa tolaltani ja vähän ajan päästä kirjoitin hänelle kirjeen, jossa pahoittelin kaikkea tapahtunutta. Tajusin kyllä, tässä vaiheessa sen, että peli on menetetty, joten toivoin ainoastaan, että voisimme kohdatessamme jutella normaalisti ja hymyillä. Vastaukseksi sain tekstiviestin ja siinä kerrottiin, että annetaan asian olla, viestin sävystä johtuen en sitten enempiä asian eteen tehnyt.
Tämän tapauksen jälkeen olen koettanut olla ihastumatta yhteenkään naiseen ja aika hyvin olen siinä onnistunut. Nyt käydään läpi miten toimisin nykyään äskeisessä tilanteessa. Silloin ystävänpäivänä, kun neiti oli paritteluun valmis, olisin yksinkertaisesti vain aloittanut kiihkeät suudelmat siinä halauksen yhteydessä. Siitä pikkuhiljaa sitten kokeiltu onko uuni jo tarpeeksi lämmin ja niin edelleen. Seuraavana päivänä olisi tehty johtopäätös, kannattaako tulla kylään uudestaan. Jos taasen olisin tehnyt sen typerän möläytyksen, tappio olisi käännetty voitoksi vaikka seuraavalla tavalla: Olisin soittanut muutaman päivän päästä ja itsevarmuutta uhkuen naureskellen todennut, että se edelliskertainen oli vain pikkutesti, että miten neiti mahtaa moiseen suhtautua.
Yhteenveto: Se kiltti, aito mies joka silloin ihastumisesta johtuen olin, oli vilpitön ja aito, mutta hänelle kävi kuten tarinassa kerrottiin. Sitä miestä ei enää ole, tilalle on tullut mies, joka ei piittaa, ei menetä yöunia moisesta, kysymys kuuluukin, arvon naiset kumman kaltaisen miehen haluaisitte aviomieheksi? Miksi sitä edes menneen miehen vilpitöntä ihastusta ei arvostettu, mutta sitä nykyistä tunteetonta miestä sitäkin enemmän?
Jälkikirjoitus
Puolitoista vuotta näiden tapahtumien jälkeen olin katsastusasemalla käymässä, toimistossa asioidessani huomasin, että pihaan saapui tuttu farmariauto. Auto jäi pihaan, mutta sieltä ei tullut ketään toimistoon, niin kuin tapana on. Oli poutainen lämmin päivä, mutta auton lasinpyyhkijät oli pysäytetty keskelle näkökenttää. Kun sain asiani hoidettua toimistossa, siirryin hallin puolelle odottelemaan. Sitten näin, kun nainen kipitti autolta posket punottaen toimistoon. Tiesin siinä vaiheessa, että nainen joutuu tulemaan hallin puolelle samaan aikaan kuin minä, sillä oman autoni katsastukseen oli varattu paljon aikaa, se ei ollut tavallinen henkilöauton vuosikatsastus. Viimein neiti tuli katsastusmiehen kyydissä halliin ja joutui poistumaan autostaan, röhnötin istua tuolilla vetelästi ja tervehdin neitiä reippaasti. Hän oli pukenut päälleen posliinisen itsevarmuuden viitan, jonka särkeminen ei olisi paljoa vaatinut. Kaikesta huolimatta emme käyneet seuraavaa suurempaa keskustelua:
-Siinä taitaa olla paljon tutkittavaa, hän kommentoi.
-Aina ei voi onnistua ensimmäisellä kerralla, vastasin, sillä neidillä oli uusintanäyttö.
Voi kuinka nautin tilanteesta, kun katselin tätä epävarmuuttaan ja häpeäänsä peittelevää ilmestystä. Mikähän se häntä mahtoi hävettää, minähän se idiootti aikoinaan olin.
Oli nimipäiväni, jota en ollut juhlimassa, vaan liikkeellä paikallisessa kuppilassa muuten vain ja autolla vissyvesi linjalla. Ulkona oli kova pakkanen ja ihmettelin kylmässä autossa välillä palellessani, miksi yleensä lähdin liikkeelle. Olin tehnyt noin vuoden pelkkää yötyötä ja sattuneesta syystä nukkuminen ei onnistunut edes viikonloppuna öisin. Nukkumisesta oli siis tullut keskusteltua viime kuukausina yhden jos toisenkin ihmisen kanssa. Aivan kuin baarissa puolitutussa seurueessa oleva minulle ventovieras nainen olisi tiennyt jotain tästä, sillä hän kysyi: Olenko saanut nukuttua? Häkellyin hieman kysymyksestä, sillä kuvittelin hänen tuntevan minut jostakin. Pian selvisi, että olimme tuntemattomia toisillemme, tai hän tiesi joitakin perusasioita minusta, ilmeisesti oli kerinnyt kysellä puolitutuiltani, kuka olin. Kerroin hänelle, että epäilin hänen olevan kova raatelemaan, hän taas epäili minun ottavan ihmiset haltuun pöyristyttämällä. Mitä lie mahtoi hän silläkin tarkoittaa?
Siirryimme juttelemaan hieman syrjäiseen pöytään ja juttu luisti niin hyvin, että pilkku tulikin äkkiä. Narikassa totesin vielä, että hänen päällystakkinsa oli tyylikäs. Olin näet luvannut tarkastaa lähtiessäni, oliko hän päällystakkia myöten yhtä tyylikäs kuin ilman. Tiemme erkanivat tässä vaiheessa. Kylmään autoon päästyäni ja lähdettyäni liikkeelle huomasin pian puolitutun seurueen kävelemässä taksiasemaa kohti. Avasin ikkunaa ja kutsuin koko seurueen kyytiin, siinä oli myös tämä kyseinen nainen. Sekalainen seurakuntamme siirtyi kohti naapuri kyläkuntaa. Ensimmäisenä kyydistä jäi eräs silloinen kaverini, nykyinen halveksuntani kohde, lyhyt E. Hän yritti viimeiseen asti houkutella seurueen Neiti J:tä kotiinsa, mutta se ei onnistunut, vaan lyhyt E jäi yksin pois kyydistä. Kun auton ovi oli sulkeutunut, totesi Sanna, että kyllä lyhyestä E:stä neiti J:lle mies saadaan, kun laitetaan sille puujalat. Kyseinen kommentti taisi aiheuttaa hilpeyttä minussa. En olisi saanut hymyillä kyseiselle kommentille, minkäs sitä lyhyydelleen voi. Tosin puutteellisen koonhan voi korvata henkisellä koolla, mutta myöhemmin olen huomannut, ettei se ole toteutunut tämän herran kanssa. Seuraavaksi poistui kyydistä pariskunta M&M, ja viimeisenä Sanna ja neiti J. Sanna kiitteli kyydistä ja kertoi, että oli ollut kiva ilta. Vastasin, että kuin myös minullakin ja toivottelin hyvät yöt ja lähdin enempiä kyselemättä kotiini.
Arkipäivän koittaessa huomasin, että tämä nainen vaivasi minua. En saanut asiaa mielestäni, vaan ajattelin, että minun täytyy soittaa hänelle. Minulla ei ollut numeroa, ainoastaan etunimi ja osoite. Onneksi numerotiedustelusta löytyi apu ja pääsin soittamaan hänelle. Tein tikusta asiaa ja kyselin häneltä autostani löytyneistä avaimista, jotka epäilin olevan jääneen joltakin matkustajista. Sehän oli valkoinen valhe, avaimet kyllä olivat totta, mutta ne olivat jääneet sinne autooni jo aiemmin. Muutamaa päivää myöhemmin soitin hänelle uudestaan, mutta silloin emme muistaneet puhua avaimista. Seuraavana lauantai-iltana hän kutsui minut kellariyksiöönsä kylään. Katselimme telkkaria ja juttelimme. Puolenyön jälkeen häntä alkoi väsyttämän, joten minä peittelin hänet sohvalle ja kysyin, sammutanko valot lähtiessäni? Silloin hän veti pääni lähelleen ja antoi kiihkeän kielisuudelman, ilmeisesti sen oli tarkoitus antaa uskoa minulle tulevaa varten, että minun kannattaa tulla hänelle toistekin käymään.
Viikon kuluttua jatkoimme tutustumista elokuvien merkeissä, sitten kahvikupposen parissa aakkosasemalla, en kyllä muista kumpi tapahtui ensin. Elokuvateatterissa tapahtui mukava sattumus, siellä pyöri Vares V2 jäätynyt enkeli. Siinähän on kohtaus jossa Vares avaa koeajolla autoradion ja sieltä tulee pornolaulu: - oi Sanna, Sanna, tahdon sua panna.. Täytyy kyllä myöntää, että se sopi mielentilaani aika hyvin.
Elokuvan jälkeen kävimme kahvikupposella, ennen kuin tiemme erkanivat. Näiden jälkeenpäin ajateltuna täydellisesti menneiden jallitusreissujen jälkeen, tein sitten todella suuren töppäyksen. Niin suuren, että en tiedä voiko siitä edes kertoa, mutta kerron kuitenkin.
Ystävänpäivä alkoi painaa päälle, joten tein neidille ehdotuksen, jos tuon kahvileivät ja neiti keittäisi ne presidenttikahvit. Se oli kuulemma hyvä ehdotus, kävin hakemassa vielä kimpun ruusuja mukaani. Iltamyöhällä menin kylään, toivottelin hyvät ystävänpäivät ja ojensin ruusut. Ihastelimme hänelle tulleita ystävänpäiväkortteja ja kahvittelimme kaikessa rauhassa. Kun kello oli jo paljon, ehdotin neidille niskojen hieromista ja hän suostui välittömästi. Tämän episodin jälkeen totesin, että kyllä minun nyt täytyy mennä. Neiti koetti tuoda jotain tajuntaani kertomalla, että hänellä on liukuvatyöaika, eikä välttämättä niin aikaista nousua aamulla. Minä kuitenkin halasin häntä ovella ja toivottelin hänelle hyvät yöt.
Tämä edellä mainittu illanvietto tapahtui joskus alkuviikosta ja perjantaina soitin hänelle. Tiedostelin häneltä kuulumisia, johon hän vastasi: - Kaveri soitteli äsken ja kertoi, että oli tavannut ihanan miehen, mutta tämä ei anna tälle naiselle yhtään siimaa. Totesin täysin hölmönä ja ymmärtämättömyyttäni, aijaa.. Mutta sitten tein sen, tein sen elämäni suurimman yksittäisen virheen, tai ainakin pitkään se siltä tuntui. kerroin maailman vilpittömimmin hänelle raadollisen totuuden: - Anteeksi se viimekertainen, minä en silloin uskaltanut, voisimmeko tavata viikonloppuna? Tämän menin sitten sanomaan ja hän reagoi seuraavasti: Tämän sanottuani hän unohti varmaankin vähäksi aikaa hengittämisen ja siitä selvittyään vastasi, ettei kerkiä millään, sillä viikonloppuna on muuta tekemistä.
Tajusin kyllä puhelun lopetettuani, että nyt meni pahasti pieleen, mutta vasta sunnuntaina otin häneen yhteyttä. Kysyin häneltä, voisimmeko tavata? Hieman vastahakoisesti hän suostui, mutta suostui kuitenkin. Saavuin hänen asuntoonsa ja siellä oli lämpötila viime kerrasta laskenut varmasti pakkasen puolelle. Yritin istua hänen viereensä, mutta hän siirtyi kauemmaksi vierestäni ja oli närkästyneen ja vaivautuneen näköinen. Sitten hän alkoi kertoa minulle klassisia fraaseja, en ole vielä toipunut edellisestä suhteesta. yms. Epätoivossani koetin vielä perustella, että eikö tuollaista arkuutta voi ymmärtää, niin minulle vastattiin tylysti: Jos ei riitä rohkeus, niin jää kuulemma kaikki kiva kokematta. Ulko-ovella halasimme ja typeryksissäni yritin suudella häntä, siihen hän totesi, ettei tehdä tästä yhtään vaikeampaa ja kehotti poistumaan ulko-ovesta.
Olin pahasti poissa tolaltani ja vähän ajan päästä kirjoitin hänelle kirjeen, jossa pahoittelin kaikkea tapahtunutta. Tajusin kyllä, tässä vaiheessa sen, että peli on menetetty, joten toivoin ainoastaan, että voisimme kohdatessamme jutella normaalisti ja hymyillä. Vastaukseksi sain tekstiviestin ja siinä kerrottiin, että annetaan asian olla, viestin sävystä johtuen en sitten enempiä asian eteen tehnyt.
Tämän tapauksen jälkeen olen koettanut olla ihastumatta yhteenkään naiseen ja aika hyvin olen siinä onnistunut. Nyt käydään läpi miten toimisin nykyään äskeisessä tilanteessa. Silloin ystävänpäivänä, kun neiti oli paritteluun valmis, olisin yksinkertaisesti vain aloittanut kiihkeät suudelmat siinä halauksen yhteydessä. Siitä pikkuhiljaa sitten kokeiltu onko uuni jo tarpeeksi lämmin ja niin edelleen. Seuraavana päivänä olisi tehty johtopäätös, kannattaako tulla kylään uudestaan. Jos taasen olisin tehnyt sen typerän möläytyksen, tappio olisi käännetty voitoksi vaikka seuraavalla tavalla: Olisin soittanut muutaman päivän päästä ja itsevarmuutta uhkuen naureskellen todennut, että se edelliskertainen oli vain pikkutesti, että miten neiti mahtaa moiseen suhtautua.
Yhteenveto: Se kiltti, aito mies joka silloin ihastumisesta johtuen olin, oli vilpitön ja aito, mutta hänelle kävi kuten tarinassa kerrottiin. Sitä miestä ei enää ole, tilalle on tullut mies, joka ei piittaa, ei menetä yöunia moisesta, kysymys kuuluukin, arvon naiset kumman kaltaisen miehen haluaisitte aviomieheksi? Miksi sitä edes menneen miehen vilpitöntä ihastusta ei arvostettu, mutta sitä nykyistä tunteetonta miestä sitäkin enemmän?
Jälkikirjoitus
Puolitoista vuotta näiden tapahtumien jälkeen olin katsastusasemalla käymässä, toimistossa asioidessani huomasin, että pihaan saapui tuttu farmariauto. Auto jäi pihaan, mutta sieltä ei tullut ketään toimistoon, niin kuin tapana on. Oli poutainen lämmin päivä, mutta auton lasinpyyhkijät oli pysäytetty keskelle näkökenttää. Kun sain asiani hoidettua toimistossa, siirryin hallin puolelle odottelemaan. Sitten näin, kun nainen kipitti autolta posket punottaen toimistoon. Tiesin siinä vaiheessa, että nainen joutuu tulemaan hallin puolelle samaan aikaan kuin minä, sillä oman autoni katsastukseen oli varattu paljon aikaa, se ei ollut tavallinen henkilöauton vuosikatsastus. Viimein neiti tuli katsastusmiehen kyydissä halliin ja joutui poistumaan autostaan, röhnötin istua tuolilla vetelästi ja tervehdin neitiä reippaasti. Hän oli pukenut päälleen posliinisen itsevarmuuden viitan, jonka särkeminen ei olisi paljoa vaatinut. Kaikesta huolimatta emme käyneet seuraavaa suurempaa keskustelua:
-Siinä taitaa olla paljon tutkittavaa, hän kommentoi.
-Aina ei voi onnistua ensimmäisellä kerralla, vastasin, sillä neidillä oli uusintanäyttö.
Voi kuinka nautin tilanteesta, kun katselin tätä epävarmuuttaan ja häpeäänsä peittelevää ilmestystä. Mikähän se häntä mahtoi hävettää, minähän se idiootti aikoinaan olin.
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
PASTORI
Blogin johdanto kertoi Geijon tavoitelleen seuraa myös kirkon piireistä, nyt palataankin siihen aiheeseen. Kiireisen kevään ja kesän jälkeen kerkesin syventymään taas naisiin. Paikallislehdessä huomasin kirjoituksen lähikunnassa vaikuttavasta naispastorista, joka oli hiljan muuttanut seudulle. Kuvassa nainen näytti kauniilta ja jutussa kerrottiin, että nainen asuu kissansa kanssa ja ikääkin oli vain muutama vuosi enemmän kuin minulla. En heti suinpäin rynnännyt tapaamaan tätä naista vaan asia jäi muhimaan päähän.
Jonkun ajan kuluttua kerroin työkaverilleni M:lle tästä naisesta. Hän pyysi tuomaan lehden töihin, jotta voisimme katsoa asiaa tarkemmin. M kysyi, miten ajattelin lähestyä tuota naista. Kerroin, että paikallislehdessä oli ilmoitus, että pastori järjestää rukousaamun kotonaan ja siinä oli, kaikki nuoret aikuiset tervetuloa. M ei ottanut aivan todesta, kun kerroin meneväni seuraavana aamuna kello 10:00 rukousaamuun.
Seuraavana aamuna yövuoron jälkeen suuntasin annettuun osoitteeseen. Nainen tuli avaamaan ovea, esittelimme toisemme ja hän kertoi, ettei muita ollut vielä tullut. Ajattelin jo, että olisin saanut olla ainoa nuori aikuinen paikalla, mutta paikalle tuli kolme nuorta aikuista lisää. He olivat kaikki enemmän tai vähemmän keski-iän ylittäneitä. Rouvat utelivat minulta, kuka olin, jouduin väkisinkin vastailemaan uteluihin, joten salaperäisyyden varjo hälveni yltäni täysin. Sehän ei helpottanut tarkoitusperääni ollenkaan. Joku luki psalmia, sitten meidän piti rukoilla. Kaulajänteitäni kiristi, kun yritin peitellä hymyäni. Kuin pisteenä iin päälle sain suhteellisen harvinaislaatuisen puhelun rukousaamun aikana, kun esimieheni soitti minulle. Onneksi ei rukous ollut juuri käynnissä, olisinhan saattanut joutua kiirastuleen puhelun takia. Ohitin suvereenisti hänen kysymyksen siitä, missä satuin olemaan
Rouvat pitivät orgasmia edeltävää ääntelyä muistuttavaa ulinaa ja kiittivät jumalaa, kun hän oli toimittanut minut heidän keskuuteen. Ajattelin, että olisikohan minun pitänyt kertoa, että kiima se minut toimitti paikalle. Minut mainittiin rukouksessa oikein etunimeltä. Tämä kaikki meinasi olla minun pokerilleni liikaa, mutta selvisin kaikesta ehjin nahoin, ilmeisesti rukous auttoi. Kun tämä Via dolorosa viimein päättyi, jättäydyin viimeiseksi paikalle, pastori kertoi minulle apunsa olevan käytettävissä ja antoi minulle vielä kirjankin luettavaksi lainaan. Tässähän minulle aukeni oiva tilaisuus palata vielä hänen luokseen.
Lueskelin kirjan pikaisesti ja kävin palauttamassa sen pastorille. Minulla ei enää ollut mielenkiintoa leikkiä leikkiä enempää. Kaikki hänen kotonaan kertoivat siitä, että hän oli aikalailla tosissaan uskon asioidensa kanssa. Kirjoja oli paljon, mutta kaikki näyttivät olevan hänen ”ammattikirjallisuuttan”, Juha Vuorisen tuotantoa en nähnyt ollenkaan. Edellisen kirjoituksen Hanna tosiaan huomautti minulle asioiden kesken jättämisestä ja niinhän tässäkin sitten kävi. Syitä siihen oli varmasti monia. Tajusin, että elimme varmasti eri maailmoissa ja ajattelin, ettei kannata haaskata aikaa enempää. Lisäksi tuolloin saattoi vaivata vielä itsevarmuuden puutekin, eikä minulla ollut pokkaa viedä asiaa loppuun.
Nyttemmin ajatellen pastori olisi saattanut olla aika helppo kellistettävä, nuori nainen, joka ei käy baareissa yms. joten puutekin saattoi vaivata häntä. Toiseksi hän tiedosti varmaankin, ettei kotiinsa monikaan mies tule käymään, sainhan häneltä puhelinnumeron ja ihan pyytämättä. Saattoihan pastori ajatella, että jumala oli minut hänelle toimittanut ja hän olisi minun kanssaan voinut tulla yhdeksi lihaksi. Mutta merkille pantavaa oli myös se, ettei näitä rukousaamuja enää vierailuni jälkeen järjestetty ja pastorikin muutti pian pois paikkakunnalta. Saattoihan olla, että juorut jo kertoivat pastorin tarjoilevan minulle öylättiään, vaikken moiseen haureuteen sortunutkaan. Herra, jos otat kykyni, ota myös haluni.
Jonkun ajan kuluttua kerroin työkaverilleni M:lle tästä naisesta. Hän pyysi tuomaan lehden töihin, jotta voisimme katsoa asiaa tarkemmin. M kysyi, miten ajattelin lähestyä tuota naista. Kerroin, että paikallislehdessä oli ilmoitus, että pastori järjestää rukousaamun kotonaan ja siinä oli, kaikki nuoret aikuiset tervetuloa. M ei ottanut aivan todesta, kun kerroin meneväni seuraavana aamuna kello 10:00 rukousaamuun.
Seuraavana aamuna yövuoron jälkeen suuntasin annettuun osoitteeseen. Nainen tuli avaamaan ovea, esittelimme toisemme ja hän kertoi, ettei muita ollut vielä tullut. Ajattelin jo, että olisin saanut olla ainoa nuori aikuinen paikalla, mutta paikalle tuli kolme nuorta aikuista lisää. He olivat kaikki enemmän tai vähemmän keski-iän ylittäneitä. Rouvat utelivat minulta, kuka olin, jouduin väkisinkin vastailemaan uteluihin, joten salaperäisyyden varjo hälveni yltäni täysin. Sehän ei helpottanut tarkoitusperääni ollenkaan. Joku luki psalmia, sitten meidän piti rukoilla. Kaulajänteitäni kiristi, kun yritin peitellä hymyäni. Kuin pisteenä iin päälle sain suhteellisen harvinaislaatuisen puhelun rukousaamun aikana, kun esimieheni soitti minulle. Onneksi ei rukous ollut juuri käynnissä, olisinhan saattanut joutua kiirastuleen puhelun takia. Ohitin suvereenisti hänen kysymyksen siitä, missä satuin olemaan
Rouvat pitivät orgasmia edeltävää ääntelyä muistuttavaa ulinaa ja kiittivät jumalaa, kun hän oli toimittanut minut heidän keskuuteen. Ajattelin, että olisikohan minun pitänyt kertoa, että kiima se minut toimitti paikalle. Minut mainittiin rukouksessa oikein etunimeltä. Tämä kaikki meinasi olla minun pokerilleni liikaa, mutta selvisin kaikesta ehjin nahoin, ilmeisesti rukous auttoi. Kun tämä Via dolorosa viimein päättyi, jättäydyin viimeiseksi paikalle, pastori kertoi minulle apunsa olevan käytettävissä ja antoi minulle vielä kirjankin luettavaksi lainaan. Tässähän minulle aukeni oiva tilaisuus palata vielä hänen luokseen.
Lueskelin kirjan pikaisesti ja kävin palauttamassa sen pastorille. Minulla ei enää ollut mielenkiintoa leikkiä leikkiä enempää. Kaikki hänen kotonaan kertoivat siitä, että hän oli aikalailla tosissaan uskon asioidensa kanssa. Kirjoja oli paljon, mutta kaikki näyttivät olevan hänen ”ammattikirjallisuuttan”, Juha Vuorisen tuotantoa en nähnyt ollenkaan. Edellisen kirjoituksen Hanna tosiaan huomautti minulle asioiden kesken jättämisestä ja niinhän tässäkin sitten kävi. Syitä siihen oli varmasti monia. Tajusin, että elimme varmasti eri maailmoissa ja ajattelin, ettei kannata haaskata aikaa enempää. Lisäksi tuolloin saattoi vaivata vielä itsevarmuuden puutekin, eikä minulla ollut pokkaa viedä asiaa loppuun.
Nyttemmin ajatellen pastori olisi saattanut olla aika helppo kellistettävä, nuori nainen, joka ei käy baareissa yms. joten puutekin saattoi vaivata häntä. Toiseksi hän tiedosti varmaankin, ettei kotiinsa monikaan mies tule käymään, sainhan häneltä puhelinnumeron ja ihan pyytämättä. Saattoihan pastori ajatella, että jumala oli minut hänelle toimittanut ja hän olisi minun kanssaan voinut tulla yhdeksi lihaksi. Mutta merkille pantavaa oli myös se, ettei näitä rukousaamuja enää vierailuni jälkeen järjestetty ja pastorikin muutti pian pois paikkakunnalta. Saattoihan olla, että juorut jo kertoivat pastorin tarjoilevan minulle öylättiään, vaikken moiseen haureuteen sortunutkaan. Herra, jos otat kykyni, ota myös haluni.
torstai 22. huhtikuuta 2010
HANNA P
Tehdään heti alkuunsa selväksi, että tätä tyttöä en ole edes suudellut, saati nainut vaikkakin tavoite alussa sellainen puhtaasti olikin. En viitsi kertoa tämän vähän ”äijän” neitokaisen taustoja enempää, sillä hän olisi aika helposti tunnistettavissa tekstistä. Tunnistettavuus ei sinänsä minua haittaisi, edellyttäen tietysti, etten joutuisi vastuuseen mistään kirjoittamastani. Syynä hänen jättämiseen salaisuuden verhon taakse on puhtaasti se, että pidin henkilöstä kovasti ja tunsin ainakin eräänlaista lukkarin rakkautta häntä kohtaan. Sen sijaan miksi hänet otin blogiini mukaan on lähestymistapa, jota hänen tapauksessaan käytin.
Soitin hänelle lauantai-iltana vain yhden oluen juoneena, eli selvin päin. Esiteltyä itseni tuttavallisesti lempinimelläni, kysyin häneltä, voisinko keskustella hänen miehensä kanssa. Ensiksi asiaa kierreltyään, viimeinkin sain tunnustuksen häneltä, -ei minulla ole miestä! –no hyvä, sittenhän sinä voit lähteä kanssani treffeille! kerroin hänelle. Hän alkoi kovasti utelemaan, mistä olen saanut hänen puhelinnumeronsa, numerotiedustelusta tietenkin! Neiti osoittautut todella itsepäiseksi, mutta myös samalla hyvin uteliaaksi ja tätä pahetta käytin törkeästi hyväkseni. Neiti epäili kovasti olevansa äijäporukan vedonlyönnin kohde siitä, kuka saa hänet kellistettyä. Tämä epäillys ei pitänyt paikkaansa, toimin tässäkin tapauksessa ihan omin päin.
Puheluni, jolla keskeytin lauantai-iltana hänen huonekalun kokoamisensa, johti toiseen puheluun seuraavalla viikolla arki iltana. Muistan siitä seuraavan keskustelun:
- Kyllä sinä tulet kanssani treffeille, mikset sinä tulisi, ethän sinä siinä mitään menetä!
- Sää olet aika itsevarma jätkä!
- En tietenkään ole, mutta sinä olet vain niin utelias, luotan uteliaisuuteesi, että me tulemme tapaamaan vielä.
- Taidat olla oikea pukki!
- En tietenkään ole!
- Joo, ja mää olen neitsyt!
Näinkin paljon hänen kuvitelmansa minun naiskokemuksista siis menivät pieleen, eihän noita tässä vaiheessa vielä montaa ollut. Muutaman viikon jälkeen treffit sovittiin Vaajakosken aakkosasemalle lauantai-illaksi. Tämä romanttinen treffipaikka oli muuten neidin keksintö. Olemme molemmat samalla alalla, joten puheet ajautuivat monesti työasioihin. Huomauttelin hänelle tästä ja hänen kiroilemisestaan, äijä kun oli. Kiroilemistaan hän kyllä aika paljon rajoitti, ilmeisesti yritti tehdä hyvän vaikutelman minulle. Mainittakoon, ettei kiroilu minua mitenkään haitannut, siitä vaan oli kiva kiusata. Kahvi tuokion jälkeen, teidemme erkaantuessa, hän kysyi:
-Ethän sinä kuvitellut mitään muuta?
-En tietenkään, jätetään sellaiset puuhat ammattilaisille, vastasin. Sitten lähdin kotiin vetämään käteen.
Seuraavana päivänä puhelin soi ja Hannahan se siellä. Tiedusteli, millainen hän oli mielestäni ollut. En varmaankaan antanut mitään vastausta hänelle asiaan. Asia alkoi pikkuhiljaa kylmenemään, kunnes kerran soitin hänelle, hän kysyi minulta jätänkö useinkin kesken tuon naisen kellistämisen. Kysymys hämmästytti suorasukaisuudessaan minua, aloin kiinnittämään asiaan huomiota ja olen myöhemmin huomannut, että silloin tällöin jätän homman kesken. Syytä edelliseen en osaa sanoa tai sitten niihin on useita eri syitä. Mutta minkäs sitä tekee, jos on mielenkiintoisempaa tekemistä, kuin naisen oikkujen kanssa toimiminen.
Soitin hänelle lauantai-iltana vain yhden oluen juoneena, eli selvin päin. Esiteltyä itseni tuttavallisesti lempinimelläni, kysyin häneltä, voisinko keskustella hänen miehensä kanssa. Ensiksi asiaa kierreltyään, viimeinkin sain tunnustuksen häneltä, -ei minulla ole miestä! –no hyvä, sittenhän sinä voit lähteä kanssani treffeille! kerroin hänelle. Hän alkoi kovasti utelemaan, mistä olen saanut hänen puhelinnumeronsa, numerotiedustelusta tietenkin! Neiti osoittautut todella itsepäiseksi, mutta myös samalla hyvin uteliaaksi ja tätä pahetta käytin törkeästi hyväkseni. Neiti epäili kovasti olevansa äijäporukan vedonlyönnin kohde siitä, kuka saa hänet kellistettyä. Tämä epäillys ei pitänyt paikkaansa, toimin tässäkin tapauksessa ihan omin päin.
Puheluni, jolla keskeytin lauantai-iltana hänen huonekalun kokoamisensa, johti toiseen puheluun seuraavalla viikolla arki iltana. Muistan siitä seuraavan keskustelun:
- Kyllä sinä tulet kanssani treffeille, mikset sinä tulisi, ethän sinä siinä mitään menetä!
- Sää olet aika itsevarma jätkä!
- En tietenkään ole, mutta sinä olet vain niin utelias, luotan uteliaisuuteesi, että me tulemme tapaamaan vielä.
- Taidat olla oikea pukki!
- En tietenkään ole!
- Joo, ja mää olen neitsyt!
Näinkin paljon hänen kuvitelmansa minun naiskokemuksista siis menivät pieleen, eihän noita tässä vaiheessa vielä montaa ollut. Muutaman viikon jälkeen treffit sovittiin Vaajakosken aakkosasemalle lauantai-illaksi. Tämä romanttinen treffipaikka oli muuten neidin keksintö. Olemme molemmat samalla alalla, joten puheet ajautuivat monesti työasioihin. Huomauttelin hänelle tästä ja hänen kiroilemisestaan, äijä kun oli. Kiroilemistaan hän kyllä aika paljon rajoitti, ilmeisesti yritti tehdä hyvän vaikutelman minulle. Mainittakoon, ettei kiroilu minua mitenkään haitannut, siitä vaan oli kiva kiusata. Kahvi tuokion jälkeen, teidemme erkaantuessa, hän kysyi:
-Ethän sinä kuvitellut mitään muuta?
-En tietenkään, jätetään sellaiset puuhat ammattilaisille, vastasin. Sitten lähdin kotiin vetämään käteen.
Seuraavana päivänä puhelin soi ja Hannahan se siellä. Tiedusteli, millainen hän oli mielestäni ollut. En varmaankaan antanut mitään vastausta hänelle asiaan. Asia alkoi pikkuhiljaa kylmenemään, kunnes kerran soitin hänelle, hän kysyi minulta jätänkö useinkin kesken tuon naisen kellistämisen. Kysymys hämmästytti suorasukaisuudessaan minua, aloin kiinnittämään asiaan huomiota ja olen myöhemmin huomannut, että silloin tällöin jätän homman kesken. Syytä edelliseen en osaa sanoa tai sitten niihin on useita eri syitä. Mutta minkäs sitä tekee, jos on mielenkiintoisempaa tekemistä, kuin naisen oikkujen kanssa toimiminen.
maanantai 19. huhtikuuta 2010
PÄÄSIÄISPUPU
Yleensä käytän blogin naisista etunimiä, mutta tässä kohtaa teen poikkeuksen, edellä mainittu nimi on niin osuva. Pääsiäispupu oli ensimmäinen tapaamani nainen Tiinan jälkeen. Lisäksi hän oli ensimmäinen nainen, jonka hankin baarista ja kaiken lisäksi hän oli minua parikymmentä vuotta vanhempi. Hänestä voidaan katsoa alkaneeksi aika, kun siirryin hankkimaan seksikumppanit suurimmaksi osaksi baarista, sehän onkin kiistatta nopein tapa päästä harrastamaan seksiä uuden kumppanin kanssa. Myöhemmin olen huomannut myös, että baarista löytyvät naiset ovat usein kuin B-luokan grillimakkaraa, edullista hankkia, hyvää satunnaisesti nautiskeltuna, mutta pitemmän päälle epäterveellistä ja parasta ennen päiväys umpeutunut. Tämän rouvan kanssa naimme vain yhden aamuyön tienoon, mutta kokemus oli jälkeenpäin ajateltuna niin hyvä, että niitä on kannattanut kerätä enemmänkin.
Pitkäperjantai iltana siis Nahkapoiju heitti minut paikalliseen maanalaiseen yökerhoon, joka on nykyään jo purettu pois. Illan aikana humala nousi sfääreihin ja löysin itseni juttelemasta rouvan kanssa samassa pöydässä ja vielä myöhemmin tanssilattialta hitailla kiihkeiden kielisuudelmien parista. Välillä täytyi käydä vessassa oksentamassa, kunnes valonmerkin jälkeen täytyi kutsua nahkapoiju paikalle, jotta hän sai kunnian viedä meidät rouvan kerrostaloasunnolle. Kiihkeästä lemmentuokiostamme jäi minulle mieleen hänen parvisänkynsä, joka oli niin lähellä kattoa, että minun karvainen takalistoni otti välillä rakastelun tuoksinassa kattoon kiinni. Katto oli roiskerapattu jolloin kalkkiruukin tapaisella ja se teki pyrstöni niljakkaan tuntuiseksi. Lisäksi huomasin vaatteita päälle pukiessani mielenkiintoisen läntin katossa sängyn päällä. Jälkeenpäin olen harmitellut, ettei tullut vaihdettua puhelinnumeroita, uusinta ei olisi loppujen lopuksi ollut hullumpi ajatus.
Aamuseitsemältä soitin taas Nahkapoijulle ja pyysin häntä kyyditsemään rouvan entisen miehensä kotiin (ruokkimaan koiraa) ja minut omaan kotiini. Mahtoi tämä olla hänellekin mieltä ylentävä kokemus, sillä tämän jälkeen hänen täytyi lähteä kaveriporukalle kuskiksi American Car Show:hun. Rouva halusi, että hänet jätettäisiin kyydistä hieman kauempana taloaan, hän pyytikin pysähtymään talon kohdalle, jossa asui nyttemmin jo edesmennyt tuttavani herra E. Toivoin sydämestäni, ettei E sattuisi olla juomassa aamukahvia vaimonsa kanssa juuri sillä hetkellä, kun tämä surkuhupaisa kyydistä poistuminen tapahtui hänen talonsa kohdalla. Pupu poistuessaan autosta totesi, -Tulihan munat syötyä ainakin hyvissä ajoissa.
Ystäväni vittuilun määrää ei voisi sanoin kuvailla, eikä hän sitä muuten olisi lopettanut, kunnes ymmärsin kertoa hänelle riittävän tarkkoja detaljeja aktista. Se sai hänet pyytämään, ettemme enää puhuisi aiheesta, hänen ruuansulatuselimistönsä ei sitä kuulemma kestänyt. Minähän toki muistelin tapahtuman kulkua vielä monet kerrat äänen, hänen pyynnöstään huolimatta.
Pitkäperjantai iltana siis Nahkapoiju heitti minut paikalliseen maanalaiseen yökerhoon, joka on nykyään jo purettu pois. Illan aikana humala nousi sfääreihin ja löysin itseni juttelemasta rouvan kanssa samassa pöydässä ja vielä myöhemmin tanssilattialta hitailla kiihkeiden kielisuudelmien parista. Välillä täytyi käydä vessassa oksentamassa, kunnes valonmerkin jälkeen täytyi kutsua nahkapoiju paikalle, jotta hän sai kunnian viedä meidät rouvan kerrostaloasunnolle. Kiihkeästä lemmentuokiostamme jäi minulle mieleen hänen parvisänkynsä, joka oli niin lähellä kattoa, että minun karvainen takalistoni otti välillä rakastelun tuoksinassa kattoon kiinni. Katto oli roiskerapattu jolloin kalkkiruukin tapaisella ja se teki pyrstöni niljakkaan tuntuiseksi. Lisäksi huomasin vaatteita päälle pukiessani mielenkiintoisen läntin katossa sängyn päällä. Jälkeenpäin olen harmitellut, ettei tullut vaihdettua puhelinnumeroita, uusinta ei olisi loppujen lopuksi ollut hullumpi ajatus.
Aamuseitsemältä soitin taas Nahkapoijulle ja pyysin häntä kyyditsemään rouvan entisen miehensä kotiin (ruokkimaan koiraa) ja minut omaan kotiini. Mahtoi tämä olla hänellekin mieltä ylentävä kokemus, sillä tämän jälkeen hänen täytyi lähteä kaveriporukalle kuskiksi American Car Show:hun. Rouva halusi, että hänet jätettäisiin kyydistä hieman kauempana taloaan, hän pyytikin pysähtymään talon kohdalle, jossa asui nyttemmin jo edesmennyt tuttavani herra E. Toivoin sydämestäni, ettei E sattuisi olla juomassa aamukahvia vaimonsa kanssa juuri sillä hetkellä, kun tämä surkuhupaisa kyydistä poistuminen tapahtui hänen talonsa kohdalla. Pupu poistuessaan autosta totesi, -Tulihan munat syötyä ainakin hyvissä ajoissa.
Ystäväni vittuilun määrää ei voisi sanoin kuvailla, eikä hän sitä muuten olisi lopettanut, kunnes ymmärsin kertoa hänelle riittävän tarkkoja detaljeja aktista. Se sai hänet pyytämään, ettemme enää puhuisi aiheesta, hänen ruuansulatuselimistönsä ei sitä kuulemma kestänyt. Minähän toki muistelin tapahtuman kulkua vielä monet kerrat äänen, hänen pyynnöstään huolimatta.
lauantai 17. huhtikuuta 2010
TINTTI
Nainen josta seuraavaksi kirjoitan, on yksiselitteisesti merkityksellisin minulle ja ilman asioiden kulkua, kuten ne ovat kulkeneet, et sinäkään lukisi nyt tätä blogia. Tutustuin Tinttiin täsmälleen saman palstan kautta kuin edellisen kirjoituksen Suviin. Ensiksi sähköpostiviestejä, sitten tekstiviestejä, sitten puheluita ja lopuksi sovimme treffit. Juttumme alkoi kuin vuosisadan rakkaustarina, se oli loppujen lopuksi aika kaunis sellainen. Kirjoittelin hänelle sähköpostiviestejä ja hän vastasi niihin aina aika pian, kohta kirjoitin hänelle kahdesti päivässä ja hän myös vastasi. Viimein pyysin häneltä puhelinnumeroa ja sainkin sen, tekstailin ja hän vastasi, sitten yritin silloin tällöin soittaa mutta hän ei koskaan vastannut. Myöhemmin tuli aina joku tekosyyltä kuulostava vastaus, miksei hän voinut vastata juuri silloin. Viikon kestänyt sinnikäs yrittäminen palkittiin, kun kerran yrittäessäni soittaa, hänellä oli tekstiviestin kirjoitus juuri menossa ja hän vastasi vahingossa. Sitten puhuttiinkin pitkä aika puhelimessa ja sen jälkeen taidettiin soitella päivittäin. Viimein sovittiin Treffit Jyväskylän Veturiin lauantai-illaksi, muuna iltana en olisi tuohon aikaan töiden vuoksi päässytkään.
Treffien jälkeen lähdimme kumpikin ajelemaan kumpikin omiin koteihin, mutta seuraava päivänä sainkin erittäin piristävän puhelun. Taas soiteltiin viikon ajan, kunnes sovittiin taas treffit veturiin. Tällä kertaa treffit jatkuivat matkakeskuksen kellon alla sijaitsevalle penkille, jossa suutelin tätä pitkät punaiset hiukset omaavaa kaunista tyttöä. Syksyinen myräkkä toi hänen hiuksensa aina kasvojemme väliin, kun huulemme irtautuivat toisistaan. Ratkaisin tilanteen, kun kehotin, että vaihtaisimme paikkoja siinä penkillä, olin käytännön mies silloinkin. Kerroin muistaakseni hänelle, kuinka ympärillämme olevat ihmiset katsovat, kun tuo ruma mies suutelee kaunista tyttöä, ehkä tämä teki häneen vaikutuksen. Poistuimme tälläkin kertaa kumpikin omille osoitteillemme, on se jälkeenpäin hienoa ajatella, kuinka kaunista kaikki saattoi olla.
Taas kului viikko, kuten edellinenkin, loppuviikosta tiedustelin, voisimmeko me tavata viikonloppuna jossakin. Tintti kertoi, että voihan hän ne kahvit keittää kotonansakin. Lauantaina taas nokka kohti Jyväskylää, jonne Tiina oli saapunut junalla, hän nousi matkakeskukselta kyytiini ja suuntasimme Liepeelle. Matkalla hän kysyi minulta, miksi minulla on tällainen auto, myöhemmin minulle selvisi, ettei hän pitänyt mustasta lahnastani, joka on muuten minulla vieläkin. Naisiinhan ei kannata kiintyä, mutta hyvästä autosta kannattaa pitää huolta, arvon herrat. Saavuimme perille hänen omakotitaloonsa ja muistan, kun hän kysyi että: -No haiseeko täällä hevosenpaska? Kysymys johtui, kun olin kiusannut häntä ratsastusharrastuksestaan johtuen tyylin, että todennäköisesti hänen luonaan haisee hevosenpaskalle. Ei tainnut haista, tai ainakaan en siinä tilanteessa moiseen kiinnittänyt huomiota.
Lauantain myöhäisilta kului televisiota katsellessa, väillä suudellen kiihkeästi. Viimein sain selvän vinkin, ettei niitä käsiä saa vielä niin lähelle jalkoväliä, lisäksi minulle kerrottiin, että raja menee siinä, etten saa työntää kättä hänen housuihin. Lopetin sitten moiset irstaudet, kerrottiinhan minulle selvästi, että moinen ei ole soveliasta. Ulkona satoi syksyn ensimmäiset rännän sekaiset lumet, katselin ikkunasta ulos ja ajattelin ettei tuonne säähän olisi vallan mukavaa lähteä ajelemaan. Olin siirtynyt sohvalle nuokkumaan, kunnes Tintti tuli huoneeseen suihkunraikkaana, hyvälle tuoksuva yöpaidassaan kertomaan, että voisin jäädä yöksi.
Minut oli luonnollisesti aika helppo taluttaa kädestä pitäen makuuhuoneen parisängylle. Riisuttuani pimeässä kävin hänen viereensä antaen vain kevyen suukon huulille, pienen hetken kuluttua minulle kerrottiin, ettei aiemmin illalla annettu ohje siitä, minne kädet saa laittaa, ole enää voimassa. En heti reagoinut asiaan mitään, kunnes tuskastuneen huokauksen jälkeen, aloitin kiihkeän suutelemisen, välittämättä käsieni sijainnista. Hurmion keskellä kysyin ehkäisystä, tuli tauko, sitten sytytettiin yövalo ja minulle esiteltiin suurempi merkkivalikoima kondomeita, mitä lähikaupasta voi ikänä löytää.
Koska tämä ei ole pornograafinen teos, jätän tarkemmin kertomatta seuraavien kolmen tunnin tapahtumat. Aamuyöllä kolmen aikaan olimme molemmat hiestä märkiä tuskallisten kokemusten jälkeen. Tintti ihmetteli, miten kello oli niin paljon, yleensä kaikki oli kuulemma ollut ohi viidessä minuutissa. Olin moisesta hämillään, mutta asiaan vaikutti varmasti se, että olin hänen kolmas seksikumppani. Suuresta kondomivarastosta huolimatta tämä osoittautui myöhemminkin todeksi, olin suorastaan imarreltu ja lupasin itselläni, etten enää keräisi huonoa palautetta tämän asian tiimoilta. Sunnuntaina rakastelimme vielä pitkään, ei tullut parempaakaan tekemistä mieleen. Kysyin häneltä, kuuluiko hänen tapoihinsa antaa mies vieraillen aina ensimmäisellä kertaa, vastaukseksi sain puuskahduksen, ettei hän tajua mikä häneen meni. Onneksi ainakin nykyään minulla on helpompaa, ei tarvitse muistaa kuin seuraava: -aina pitää panna, kun saa.
Nykyään minulla olisi suhteen tässä vaiheessa helppoa, kun nainen on keihästetty, voidaan hänen kanssaan tyydyttää uudemmankin kerran seksuaalisia mielitekoja, mikäli taas moinen ei uudestaan kiinnosta, unohdetaan koko asia ja aloitetaan uusien kokemusten etsintä. Helppoa, vai mitä herrat? Tosin käymmehän kalassakin, emmekä aina saa saalista.. Tuolloin olin kuitenkin niin hölmö, että aloin suunnitella jonkinlaista viikonloppuparisuhdetta hänen kanssaan. Suunnitelma toteutuikin niin pitkälle, että tapasin hänen vanhemmatkin. Se on onneksi ollut elämäni ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun olen moiseen typeryyteen sortunut, en sano tätä siksi, että juuri hänen vanhemmissaan olisi ollut mitään moitittavaa, mutta ajatelkaa nyt oikeasti, kiitos ei!
Neiti oli ihastunut aluksi minuun tulisesti, minä en heti niinkään häneen. Vähän ajan kuluttua ihastuin häneen ihan tosissaan ja kohta.. Voi vittu kun hävettää kertoa… rakastuin häneen! Ikinä en ennemmin ole tätä ääneen sanonut, mutta nyt kerron. Kuvittelisin, että elin parisuhteen alun parasta aikaa, kunnes sen katkaisi, kuin salama kirkkaalta taivaalta tekstiviesti, jossa kerrottiin, ettei me enää sitten tavata, koska neiti ei halua parisuhdetta. Muistan vieläkin sen hetken, kun valehtelematta jalkani lakkasivat kantamasta kesken työnteon. Täytyi istua hetki laatikon päällä, että tokenin edes jotenkin. Lopullisesti en varmaankaan ole joidenkin mielestä toennut tilanteesta vieläkään, mutta vuoden ajan tästä tapahtumasta kuljin ihmissuhdeasioiden osalta kuin haamu päällä maan.
Keskustelimme toki puhelimessa senkin jälkeen ja tietenkin jankkasin häneltä, miksi ja miksi. Vastaukseksi sain seuraavaa: Neiti oli harjoittanut tutkivaa journalismia, laittaessaan treffiilmoituksen nettiin, lähinnä uteliaisuuttaan tietääkseen, minkälaisia vastauksia siitä poikii. Hän ei ollut kuvitellut, että siihen saattaa vastata joku oikea ihminen joka saattaa olla kiinnostava. Piti kuulemma lopettaa monta kertaa heti kättelyssä se leikki, mutta kuulemma kiinnosti vaan niin pirusti. Looginen selitys, enkä syytä häntä enää tietenkään mistään. Mutta olisipa hän silloin tiennyt, millaisen lumipalloilmiön laittoi liikkeelle. En tiedä nykyään, pitäisikö olla hänelle vihainen, koska minusta ei taida olla enää siihen 1,6 lapsen isän rooliin, omakotitalon ja farmariauton kera. Vai pitäisikö kiittää häntä siitä, että minulla on ollut aika kivaa ja taatusti en laita itseäni yhdenkään naisen oikkuja nieleskelemään. (korkeintaan, jos hakeudun naispomon alaiseksi) Kiitetään kuitenkin häntä, mieluummin kuin moitin, onhan meillä nyt tämä blogi! Lisäksi, mikäli hän tätä sattuu lukemaan, voi hän ajatella, miltä hänen kanssa sisaristaan on saattanut tuntua, kun minä olen kääntänyt selkäni heille tuntematta yhtään mitään.
Treffien jälkeen lähdimme kumpikin ajelemaan kumpikin omiin koteihin, mutta seuraava päivänä sainkin erittäin piristävän puhelun. Taas soiteltiin viikon ajan, kunnes sovittiin taas treffit veturiin. Tällä kertaa treffit jatkuivat matkakeskuksen kellon alla sijaitsevalle penkille, jossa suutelin tätä pitkät punaiset hiukset omaavaa kaunista tyttöä. Syksyinen myräkkä toi hänen hiuksensa aina kasvojemme väliin, kun huulemme irtautuivat toisistaan. Ratkaisin tilanteen, kun kehotin, että vaihtaisimme paikkoja siinä penkillä, olin käytännön mies silloinkin. Kerroin muistaakseni hänelle, kuinka ympärillämme olevat ihmiset katsovat, kun tuo ruma mies suutelee kaunista tyttöä, ehkä tämä teki häneen vaikutuksen. Poistuimme tälläkin kertaa kumpikin omille osoitteillemme, on se jälkeenpäin hienoa ajatella, kuinka kaunista kaikki saattoi olla.
Taas kului viikko, kuten edellinenkin, loppuviikosta tiedustelin, voisimmeko me tavata viikonloppuna jossakin. Tintti kertoi, että voihan hän ne kahvit keittää kotonansakin. Lauantaina taas nokka kohti Jyväskylää, jonne Tiina oli saapunut junalla, hän nousi matkakeskukselta kyytiini ja suuntasimme Liepeelle. Matkalla hän kysyi minulta, miksi minulla on tällainen auto, myöhemmin minulle selvisi, ettei hän pitänyt mustasta lahnastani, joka on muuten minulla vieläkin. Naisiinhan ei kannata kiintyä, mutta hyvästä autosta kannattaa pitää huolta, arvon herrat. Saavuimme perille hänen omakotitaloonsa ja muistan, kun hän kysyi että: -No haiseeko täällä hevosenpaska? Kysymys johtui, kun olin kiusannut häntä ratsastusharrastuksestaan johtuen tyylin, että todennäköisesti hänen luonaan haisee hevosenpaskalle. Ei tainnut haista, tai ainakaan en siinä tilanteessa moiseen kiinnittänyt huomiota.
Lauantain myöhäisilta kului televisiota katsellessa, väillä suudellen kiihkeästi. Viimein sain selvän vinkin, ettei niitä käsiä saa vielä niin lähelle jalkoväliä, lisäksi minulle kerrottiin, että raja menee siinä, etten saa työntää kättä hänen housuihin. Lopetin sitten moiset irstaudet, kerrottiinhan minulle selvästi, että moinen ei ole soveliasta. Ulkona satoi syksyn ensimmäiset rännän sekaiset lumet, katselin ikkunasta ulos ja ajattelin ettei tuonne säähän olisi vallan mukavaa lähteä ajelemaan. Olin siirtynyt sohvalle nuokkumaan, kunnes Tintti tuli huoneeseen suihkunraikkaana, hyvälle tuoksuva yöpaidassaan kertomaan, että voisin jäädä yöksi.
Minut oli luonnollisesti aika helppo taluttaa kädestä pitäen makuuhuoneen parisängylle. Riisuttuani pimeässä kävin hänen viereensä antaen vain kevyen suukon huulille, pienen hetken kuluttua minulle kerrottiin, ettei aiemmin illalla annettu ohje siitä, minne kädet saa laittaa, ole enää voimassa. En heti reagoinut asiaan mitään, kunnes tuskastuneen huokauksen jälkeen, aloitin kiihkeän suutelemisen, välittämättä käsieni sijainnista. Hurmion keskellä kysyin ehkäisystä, tuli tauko, sitten sytytettiin yövalo ja minulle esiteltiin suurempi merkkivalikoima kondomeita, mitä lähikaupasta voi ikänä löytää.
Koska tämä ei ole pornograafinen teos, jätän tarkemmin kertomatta seuraavien kolmen tunnin tapahtumat. Aamuyöllä kolmen aikaan olimme molemmat hiestä märkiä tuskallisten kokemusten jälkeen. Tintti ihmetteli, miten kello oli niin paljon, yleensä kaikki oli kuulemma ollut ohi viidessä minuutissa. Olin moisesta hämillään, mutta asiaan vaikutti varmasti se, että olin hänen kolmas seksikumppani. Suuresta kondomivarastosta huolimatta tämä osoittautui myöhemminkin todeksi, olin suorastaan imarreltu ja lupasin itselläni, etten enää keräisi huonoa palautetta tämän asian tiimoilta. Sunnuntaina rakastelimme vielä pitkään, ei tullut parempaakaan tekemistä mieleen. Kysyin häneltä, kuuluiko hänen tapoihinsa antaa mies vieraillen aina ensimmäisellä kertaa, vastaukseksi sain puuskahduksen, ettei hän tajua mikä häneen meni. Onneksi ainakin nykyään minulla on helpompaa, ei tarvitse muistaa kuin seuraava: -aina pitää panna, kun saa.
Nykyään minulla olisi suhteen tässä vaiheessa helppoa, kun nainen on keihästetty, voidaan hänen kanssaan tyydyttää uudemmankin kerran seksuaalisia mielitekoja, mikäli taas moinen ei uudestaan kiinnosta, unohdetaan koko asia ja aloitetaan uusien kokemusten etsintä. Helppoa, vai mitä herrat? Tosin käymmehän kalassakin, emmekä aina saa saalista.. Tuolloin olin kuitenkin niin hölmö, että aloin suunnitella jonkinlaista viikonloppuparisuhdetta hänen kanssaan. Suunnitelma toteutuikin niin pitkälle, että tapasin hänen vanhemmatkin. Se on onneksi ollut elämäni ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun olen moiseen typeryyteen sortunut, en sano tätä siksi, että juuri hänen vanhemmissaan olisi ollut mitään moitittavaa, mutta ajatelkaa nyt oikeasti, kiitos ei!
Neiti oli ihastunut aluksi minuun tulisesti, minä en heti niinkään häneen. Vähän ajan kuluttua ihastuin häneen ihan tosissaan ja kohta.. Voi vittu kun hävettää kertoa… rakastuin häneen! Ikinä en ennemmin ole tätä ääneen sanonut, mutta nyt kerron. Kuvittelisin, että elin parisuhteen alun parasta aikaa, kunnes sen katkaisi, kuin salama kirkkaalta taivaalta tekstiviesti, jossa kerrottiin, ettei me enää sitten tavata, koska neiti ei halua parisuhdetta. Muistan vieläkin sen hetken, kun valehtelematta jalkani lakkasivat kantamasta kesken työnteon. Täytyi istua hetki laatikon päällä, että tokenin edes jotenkin. Lopullisesti en varmaankaan ole joidenkin mielestä toennut tilanteesta vieläkään, mutta vuoden ajan tästä tapahtumasta kuljin ihmissuhdeasioiden osalta kuin haamu päällä maan.
Keskustelimme toki puhelimessa senkin jälkeen ja tietenkin jankkasin häneltä, miksi ja miksi. Vastaukseksi sain seuraavaa: Neiti oli harjoittanut tutkivaa journalismia, laittaessaan treffiilmoituksen nettiin, lähinnä uteliaisuuttaan tietääkseen, minkälaisia vastauksia siitä poikii. Hän ei ollut kuvitellut, että siihen saattaa vastata joku oikea ihminen joka saattaa olla kiinnostava. Piti kuulemma lopettaa monta kertaa heti kättelyssä se leikki, mutta kuulemma kiinnosti vaan niin pirusti. Looginen selitys, enkä syytä häntä enää tietenkään mistään. Mutta olisipa hän silloin tiennyt, millaisen lumipalloilmiön laittoi liikkeelle. En tiedä nykyään, pitäisikö olla hänelle vihainen, koska minusta ei taida olla enää siihen 1,6 lapsen isän rooliin, omakotitalon ja farmariauton kera. Vai pitäisikö kiittää häntä siitä, että minulla on ollut aika kivaa ja taatusti en laita itseäni yhdenkään naisen oikkuja nieleskelemään. (korkeintaan, jos hakeudun naispomon alaiseksi) Kiitetään kuitenkin häntä, mieluummin kuin moitin, onhan meillä nyt tämä blogi! Lisäksi, mikäli hän tätä sattuu lukemaan, voi hän ajatella, miltä hänen kanssa sisaristaan on saattanut tuntua, kun minä olen kääntänyt selkäni heille tuntematta yhtään mitään.
SUVI
Tämä nainen sijoittuu seksikumppaneissani sijalle kaksi tai kolme, mutta kuitenkin hänet katson ensimmäiseksi, josta löytyy kerrottavaa. Tapasin Suvin netti-ilmoituksen perusteella ja kuvittelin hänen asuvan lähellä minua, mutta tapasimme toisemme kuitenkin lähes 200:nkilometrin päässä kotoani Kauhajoella. Hänellä oli Kauhajoen keskustassa asunto, johon sovimme tapaamisen parin kolmen viikon soittelun ja viestittelyn jälkeen. Eräs syyskuinen sunnuntai-ilta lähdin sitten ajelemaan kohti Kauhajokea. Silloin olin vielä lapsenomaisen vilpitön, enkä voinut kuvitella, että ensi tapaamisella harrastettaisiin seksiä, tosin kortsuja olin hakenut Kauhajoen R-kioskista, mutta vain koska niin aina neuvotaan tekemään. Pitkän ajomatkan ja R-kioskilla käynnin jälkeen, soitin varmistuksen että olin oikean talon kohdalla. Muistan vieläkin nuoren vaalean naisen parvekkeella puhumassa puhelimeen. Kaikki oli mallillaan, keskusteltiin, katseltiin Titanic. Olimme etukäteen sopineet, että jään yöksi, aloin suunnitella sohvalle asettautumista, mutta minut kutsuttiinkin sänkyyn. Kapea sänky, kaikki kävi kuin itsestään, näin jälkeenpäin ajateltuna kaikki oli suunniteltu valmiiksi ja helpoksi minulle, ei tarvinnut kuin hankkiutua paikalle.
Seksi kanssani oli varmasti todella kamalaa, tai varmaankin olin riittävän hellä, mutta muuten se oli varmasti huonoa. Tältä naiselta sain suoraa palautetta sängyssä, se varmasti auttoi minua myöhemmissä suhteissa. Mieleenpainuvimmat ja masentavimmat olivat kaiketi: -Mä en jaksa enää imeä! taikka: -Voithan sää noinkin työnnellä, jos tykkäät, mutta ei tuo missään tunnu. Sopivia asentoja ei oikein tuntunut löytyvän, mutta tämä tyttö sai helposti ja homma hoitui etusormella, samalla kun luin Aku Ankan taskukirjaa. Seksiä kävin hänen kanssaan 200km päässä kotoa harrastamassa 3-4 kertaa, kerta toisensa jälkeen, oli ilmeisesti hänelle vastenmielisempää ja pääsin vierailulle viimeisen kerran varmaankin säälistä. Esitänkin tässä anteeksipyyntöni kaameasta seksistä ja kiitokset hyvästä opista, suuntahan on ollut noista ajoista vain ylöspäin.
Tuolloin en ymmärtänyt rakkauden ja seksin eroa, ajattelin tämän tytön pitävän myös minusta, mutta myöhemmin tajusin tämän kuuluvan hänen vauhdikkaaseen opiskelijaelämäänsä koulussa, joka tuli myöhemmin kuuluksi kouluampumakohtauksesta. Myöhemmin myös tajusin, miksi minua ei pyydetty käymään viikonloppuina tai kyytini koululle ei kelvannut, vaikka lähdimme hänen asunnoltaan samaan aikaan. Kaikkeen sain lopullisen vastauksen, kun pari vuotta viimeisen kanssakäymisemme jälkeen, sain hyvän joulun toivotuksen sähköpostiini. Se toivotus oli ihan perinteinen, mutta se oli lähetetty ryhmälähetyksenä yli 40 kymmenelle miehelle. Ajattelin hymyssä suin, että enpähän ollut varmastikaan ainoa hyväuskoinen hölmö. Tänä päivänä tämä nainen omaa ainakin yhden lapsen ja toisen sukunimen, onneksi kumpikaan ei ole minun.
Seksi kanssani oli varmasti todella kamalaa, tai varmaankin olin riittävän hellä, mutta muuten se oli varmasti huonoa. Tältä naiselta sain suoraa palautetta sängyssä, se varmasti auttoi minua myöhemmissä suhteissa. Mieleenpainuvimmat ja masentavimmat olivat kaiketi: -Mä en jaksa enää imeä! taikka: -Voithan sää noinkin työnnellä, jos tykkäät, mutta ei tuo missään tunnu. Sopivia asentoja ei oikein tuntunut löytyvän, mutta tämä tyttö sai helposti ja homma hoitui etusormella, samalla kun luin Aku Ankan taskukirjaa. Seksiä kävin hänen kanssaan 200km päässä kotoa harrastamassa 3-4 kertaa, kerta toisensa jälkeen, oli ilmeisesti hänelle vastenmielisempää ja pääsin vierailulle viimeisen kerran varmaankin säälistä. Esitänkin tässä anteeksipyyntöni kaameasta seksistä ja kiitokset hyvästä opista, suuntahan on ollut noista ajoista vain ylöspäin.
Tuolloin en ymmärtänyt rakkauden ja seksin eroa, ajattelin tämän tytön pitävän myös minusta, mutta myöhemmin tajusin tämän kuuluvan hänen vauhdikkaaseen opiskelijaelämäänsä koulussa, joka tuli myöhemmin kuuluksi kouluampumakohtauksesta. Myöhemmin myös tajusin, miksi minua ei pyydetty käymään viikonloppuina tai kyytini koululle ei kelvannut, vaikka lähdimme hänen asunnoltaan samaan aikaan. Kaikkeen sain lopullisen vastauksen, kun pari vuotta viimeisen kanssakäymisemme jälkeen, sain hyvän joulun toivotuksen sähköpostiini. Se toivotus oli ihan perinteinen, mutta se oli lähetetty ryhmälähetyksenä yli 40 kymmenelle miehelle. Ajattelin hymyssä suin, että enpähän ollut varmastikaan ainoa hyväuskoinen hölmö. Tänä päivänä tämä nainen omaa ainakin yhden lapsen ja toisen sukunimen, onneksi kumpikaan ei ole minun.
Tilaa:
Kommentit (Atom)